”Tässä maassa demokratia ja vapaus kasvavat ja kukoistavat. Kiinan kansantasavallalla ei ole oikeutta edustaa Taiwania” : Analyysi Taiwanin presidentti-instituution retoriikasta Taiwaninsalmen turvallisuustilanteen kontekstissa

Abstract

Tutkielman aiheena on Taiwanin presidentti-instituution retoriikka Taiwaninsalmen turvallisuustilanteen kontekstissa ja se, miltä Taiwanin presidentti-instituution retoriikan analyysi näyttäytyy Kiinan näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat, minkälaisia presidentillisen retoriikan keinoja Taiwanin presidentti-instituution puheissa käytetään, onko presidentti-instituution käyttämä retoriikka muuttunut tutkimuksen aikarajauksen aikana, miten presidentillisellä retoriikalla pyritään vaikuttamaan Taiwaninsalmen turvallisuustilanteeseen, ja miten retoriikalla pyritään vaikuttamaan Taiwanin kansallisidentiteettiin, kansainväliseen asemaan ja Taiwaninsalmen ylittäviin suhteisiin Kiinan kanssa. Näiden Taiwanin presidentti-instituutiota koskevien tutkimuskysymyksien jälkeen tutkimuksessa vastataan vielä kysymykseen, miltä Taiwanin presidentti-instituution retoriikan analyysi näyttäytyy Kiinan näkökulmasta.

Taiwanin presidentti-instituution retoriikkaa analysoidaan presidenttien virkaanastujais- ja vuosittaisista kansallispäivän puheista. Tutkimuksen aineistona ovat Ma Ying-jeoun puheet vuosilta 2008–2015, Tsai Ing-wenin puheet vuosilta 2016–2024 ja Lai Ching-tenin puheet vuodelta 2024. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu useamman eri viestinnän ja retoriikan teorian pohjalta, joita ovat Robert Dentonin ja Dan Hahnin teoria presidentillisestä viestinnästä, Karlyn Kohrs Cambellin ja Kathleen Hall Jamiesonin teoria presidentillisestä retoriikasta, Jeffrey Tulisin retorista presidenttiyttä käsittelevä teoria, Murray Edelmanin teoria politiikasta symbolisena toimintana ja Lyman Brysonin viestinnän teoria. Aineistoa analysoidaan retorisen diskurssianalyysin keinoin.

Tutkielmassa selvisi, että Taiwanin presidentti-instituution retoriikassa käytetään keinoina esimerkiksi poliittisia symboleja, metaforia, historian ja tulevaisuuden reflektointia nykyisyyteen, yhteisen kokemuksen korostamista jaetun identiteetin rakentamiseksi, sekä suoraan ja epäsuorasti yleisöön vetoamista. Presidentti-instituution retoriikassa merkittävin muutos on tapahtunut Ma Ying-jeoun retoriikan välillä Tsain Ing-wenin ja Lai Chin-tenin retoriikkaan verrattuna. Presidentillisellä retoriikalla pyritään ylläpitämään Taiwaninsalmen turvallisuustilanteen status quota. Retoriikalla rakennetaan Taiwanin kansallisidentiteettiä kuvailemalla sitä tietynlaiseksi. Ma korostaa jaettua kiinalaista identiteettiä, kun taas Tsai ja Lai rakentavat Kiinasta erillistä taiwanilaista identiteettiä. Kansainväliseen asemaan vaikutetaan vetoamalla kansainväliseen yleisöön ja yleismaailmallisiin arvoihin, ja Taiwaninsalmen ylittäviin suhteisiin vetoamalla Taiwanin itsemääräämisoikeuteen ja rauhanomaisiin neuvotteluihin Kiinan kanssa. Kiinan näkökulmasta Taiwanin presidentti-instituution retoriikka voi kuitenkin vaikuttaa separatistiselta, vaikka retoriikalla ei Taiwanin näkökulmasta pyrittäisi provosoimaan Kiinaa.