Yhteisopettajuus inkluusion mahdollistajana : Haastattelututkimus opettajien näkemyksistä
Tala, Iida (2025)
2025
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501281749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501281749
Tiivistelmä
Suomalaista koulujärjestelmää pyritään kehittämään jatkuvasti inklusiivisemmaksi. Samaan aikaan myös tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on jatkuvasti kasvanut, joten koulujärjestelmän on täytynyt löytää lisää keinoja vastata tukea tarvitsevien oppilaiden määrään ja tarpeisiin. Aiemmissa tutkimuksissa yhteisopettajuuden on huomattu olevan yksi keino vastata tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten yhteisopetusta toteuttavat opettajat itse kokevat yhteisopettajuuden vaikuttavan inkluusion toteutumiseen. Tavoitteena on ymmärtää, mikä on yhteisopettajuuden rooli inkluusion edistämisessä ja minkälaiset yhteisopettajuuteen liittyvät opetusjärjestelyt tukevat inkluusion toteutumista. Yhteisopettajuutta on käsitelty paljon aiemmissa tutkimuksissa, mutta tämän tutkielman kautta voidaan ymmärtää, minkälainen rooli sillä on inkluusion toteutumisen kannalta.
Tutkimuksen kohdejoukko on alakoulun luokanopettajat, jotka ovat toteuttaneet tai toteuttavat nykyisin yhteisopettajuutta pääasiallisena opetuksen toteuttamisen tapana. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta luokanopettajaa. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisesti Milesin ja Hubermanin (1994) analyysimenetelmää mukaillen.
Aineiston analyysin myötä muodostettiin neljä eri pääluokkaa koskien yhteisopettajuuden vaikutuksia inkluusion toteutumiseen. Ensimmäinen pääluokka käsitteli opettajien välisen yhteistyön mahdollistamaa joustavuutta ja parempaa oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Toisessa pääluokassa huomattiin yhteisopettajuuden sosiaalisena oppimisympäristönä edistävän inkluusion toteutumista. Kolmannessa pääluokassa esiteltiin konkreettisia yhteisopettajuuteen liittyviä keinoja ja toimintatapoja, jotka edistivät inkluusion toteutumista. Neljännessä pääluokassa käsiteltiin fyysisten oppimistilojen roolia inkluusion edistämisessä.
Tulosten mukaan yhteisopettajuus mahdollistaa inklusiivisen opetuksen toteuttamisen. Yhteisopettajuuden koettiin mahdollistavan entistä moninaisemman oppilasryhmän opettamisen, sillä yhteisopettajuuden myötä opettajat pystyivät joustavammin mukauttamaan opetusta tilanteen mukaan. Moninainen yhteisopettajuusryhmä oppimisympäristönä edistää jokaisen oppilaan inklusiivisuutta. Tutkimuksen kautta voidaan ymmärtää yhteisopettajuuden mahdollisuudet inklusiivisen koulujärjestelmän edistämisessä.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten yhteisopetusta toteuttavat opettajat itse kokevat yhteisopettajuuden vaikuttavan inkluusion toteutumiseen. Tavoitteena on ymmärtää, mikä on yhteisopettajuuden rooli inkluusion edistämisessä ja minkälaiset yhteisopettajuuteen liittyvät opetusjärjestelyt tukevat inkluusion toteutumista. Yhteisopettajuutta on käsitelty paljon aiemmissa tutkimuksissa, mutta tämän tutkielman kautta voidaan ymmärtää, minkälainen rooli sillä on inkluusion toteutumisen kannalta.
Tutkimuksen kohdejoukko on alakoulun luokanopettajat, jotka ovat toteuttaneet tai toteuttavat nykyisin yhteisopettajuutta pääasiallisena opetuksen toteuttamisen tapana. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta luokanopettajaa. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisesti Milesin ja Hubermanin (1994) analyysimenetelmää mukaillen.
Aineiston analyysin myötä muodostettiin neljä eri pääluokkaa koskien yhteisopettajuuden vaikutuksia inkluusion toteutumiseen. Ensimmäinen pääluokka käsitteli opettajien välisen yhteistyön mahdollistamaa joustavuutta ja parempaa oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Toisessa pääluokassa huomattiin yhteisopettajuuden sosiaalisena oppimisympäristönä edistävän inkluusion toteutumista. Kolmannessa pääluokassa esiteltiin konkreettisia yhteisopettajuuteen liittyviä keinoja ja toimintatapoja, jotka edistivät inkluusion toteutumista. Neljännessä pääluokassa käsiteltiin fyysisten oppimistilojen roolia inkluusion edistämisessä.
Tulosten mukaan yhteisopettajuus mahdollistaa inklusiivisen opetuksen toteuttamisen. Yhteisopettajuuden koettiin mahdollistavan entistä moninaisemman oppilasryhmän opettamisen, sillä yhteisopettajuuden myötä opettajat pystyivät joustavammin mukauttamaan opetusta tilanteen mukaan. Moninainen yhteisopettajuusryhmä oppimisympäristönä edistää jokaisen oppilaan inklusiivisuutta. Tutkimuksen kautta voidaan ymmärtää yhteisopettajuuden mahdollisuudet inklusiivisen koulujärjestelmän edistämisessä.