Motivaation omahallinnan keinojen kietoutuminen osaksi työtä : Laadullinen pitkittäistutkimus OmassaJohdossa -interventiokoulutukseen osallistujien kokemuksista

Abstract

Nykypäivän työelämässä autonomisen motivaation on ymmärretty edistävän työssä suoriutumista ja viihtymistä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Itsemääräämisteorian mukaan autonominen motivaatio perustuu yksilöiden kokemukseen innostavasta ja itsestä lähtöisestä toiminnasta, ja sen on todettu olevan hyödyksi niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Tämän takia huomio on kiinnittynyt motivaation omahallinnan keinoihin eli itsemotivointikeinoihin, joiden avulla yksilöt voivat itse hallita omaa motivaatiotaan. Itsemotivointikeinojen tavoitteena on edistää psykologisten perustarpeiden täyttymistä sekä lisätä työn merkityksellisyyttä, nautinnollisuutta ja hallinnan tunnetta. Keinojen on todettu olevan yksilö- ja tilannesidonnaisia, minkä lisäksi niiden juurtuminen osaksi arkea edellyttää yksilöiltä aktiivisia toimia, kuten oman työn arvioimista. Tutkielmassa hyödynnetään OmassaJohdossa -interventiotutkimukseen pohjautuvaa laadullista pitkittäishaastatteluaineistoa. Aineistoa lähestytään ideografisen lähestymistavan avulla, jolloin tavoitteena on ymmärtää interventiokoulutukseen osallistujien kokemusmaailmaa yksilölähtöisellä tavalla. Näin ollen tutkielmassa vastataan siihen, 1) Miten osallistujat pyrkivät kietomaan itsemotivointikeinoja osaksi työtään interventiokoulutuksen edetessä? ja 2) Millaiset yksilölliset ja yhteiskunnalliset taustatekijät näyttäisivät vaikuttavan osallistujien kuvausten perusteella tähän prosessiin?

Itsemääräämisteoria on toiminut OmassaJohdossa -interventiotutkimuksen teoreettisena lähestymistapana. Koulutus järjestettiin neljänä viikoittaisena ryhmätapaamisena kevään 2020 aikana. Laadullisiin yksilöhaastatteluihin osallistui yhteensä 13 osallistujaa, joista kahdeksan (n=8) osallistui jokaiseen kolmeen haastattelukertaan. Tutkielmassa hyödynnetään pen portrait -menetelmää, jonka avulla näiden kahdeksan osallistujan pitkittäisprosesseista muodostetaan yksilöllisiä muutospolkuja kuvaavat profiilit. Profiilit toimivat perustana tarkemmalle analyysille, joka tapahtuu temaattisen analyysin keinoin. Temaattinen analyysi syventää case-pohjaista analyysia muodostamalla sillan laajempiin ja läpileikkaaviin temaattisiin kokonaisuuksiin.

Analyysin tuloksena muodostui kolme teemaa: 1) tietoisuuden kehittyminen, 2) ajattelu- ja toimintamallien uudistuminen sekä 3) sosiaalisten kontekstien pysyvät merkitykset, jotka kuvastavat sitä, miten osallistujat pyrkivät kietomaan itsemotivointikeinoja työhön koulutuksen edetessä. Suurimmalla osalla osallistujista tietoisuus motivaation omahallinnasta kehittyi koulutuksen myötä, jolloin he tunnistivat paremmin motivoivia ja ei-motivoivia tilanteita, joissa he voisivat hyödyntää keinoja. Ajattelu- ja toimintamallien uudistuminen puolestaan konkretisoi osalle keinojen hyödyntämistä arjessa. Analyysin mukaan sosiaalisiin konteksteihin ei liittynyt merkittävää ajallista kehitystä, vaikka koulutus sai osan osallistujista pohtimaan syvemmin yhteisöllisyyden merkityksiä. Tutkielman toisen tutkimuskysymyksen osalta yksilöllisiksi taustatekijöiksi erottuivat lähtökohdat ja esihenkilöasema, kun taas yhteiskunnallisina tekijöinä esiin nousivat etätyö sekä kiire ja työmäärä. Lähtökohdat ja asema vaikuttivat osallistujien koulutukseen liittyviin tavoitteisiin, kun taas etätyö näyttäytyi pääasiassa keinojen kietoutumisprosessia haastavana tekijänä. Kiire ja työmäärä liittyivät puolestaan työn intensiivisyyden ilmiöön, joka työelämän uutena laadullisena kuormitustekijänä haastoi keinojen hyödyntämistä sekä sai osallistujat pohtimaan hyvinvointiaan.

Tutkielman tulosten mukaan itsemotivointikeinojen kietoutuminen työhön on hyvin yksilöllinen prosessi. Tulokset tukivat käsitystä, jonka mukaan itsemotivointikeinot ovat hyvin yksilö- ja tilannesidonnaisia, minkä lisäksi niiden kietoutuminen arkeen edellyttää yksilöiltä aktiivisia toimia. Laadullinen pitkittäistutkimus mahdollisti yksityiskohtaisia näkemyksiä sekä yksilöiden kokemuksista että taustalla olevista yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tekijöistä. Johtopäätöksenä osallistujat pyrkivät kietomaan itsemotivointikeinoja osaksi työtään henkilökohtaisten sekä työhön liittyvien tarpeiden mukaan interventiokoulutuksen edetessä.