Kehityspolkujen synty rakennemuutosalueella

Abstract

Tässä tutkielmassa käsitellään uusien toimialojen kehityspolkujen syntyä rakennemuutosalueella. Kontekstina on erityisesti metsäteollisuuden rakennemuutos. Tutkielman teoreettisessa osiossa käsitellään ja esitellään talousmaantieteen tutkimuksessa muodostettua polkukehityksen (path development) teoriaa ja erityisesti sitä, miten se soveltuu rakennemuutosalueiden, jotka ovat perinteisesti nojanneet pieneen joukkoon talouden toimialoja, käsittelyyn. Polkukehityksen teoria ja mallit ovat edelleen laajemmin kytköksissä aluetieteen alalta löytyvän aluekehityksen kysymyksiin ja teoriaan.

Tutkielman aiheen rajaukseen vaikutti syrjäseutujen kehityspolkuja koskeva tutkimusaukko, sekä mielenkiinto empiirisessä osiossa käsiteltävää maantieteellistä aluetta ja sen kehitysmahdollisuuksia kohtaan. Kehityspolkujen tutkimus on monitahoista ja tutkielman avulla pyritään selvittämään myös kehityspolkujen evoluutiota koskevaa eri kehityspolkujen välistä dynamiikkaa ja sitä, millä tavoin kehityspolut vaikuttavat toistensa kehitykseen. Tutkimuksen empiirisessä osassa testataan polkukehityksen teorian havaintoja. Haminan tapauksen kautta tutkitaan, miten polkukehityksen teoria selittää uusien toimialojen syntyä käytännössä ja missä määrin teorian mukaisia seikkoja havaitaan Haminan kehityspoluissa. Polkukehityksen teorian käsittelyn ohella tutkielma tähtää yhdistämään laajemmin näkökulmia julkisen talousjohtamisen kysymyksiin.

Metodologinen luonne tutkielmassa on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen empiirisessä osiossa käytetään aineistolähtöistä sisältöanalyysia. Empiirisen osion case-kaupungiksi valikoitui Hamina. Vuosina 2007–2008 Haminassa sijaitseva Summan paperitehdas ajettiin alas ja Kotka-Haminan seudusta tuli äkillisen rakennemuutoksen alue. Tutkimustyö on moniaineistoinen ja haastatteluaineiston ohella tutkielmassa hyödynnetään dokumenttiaineistoa. Dokumenttiaineisto koostuu erilaisista viranomaislähteistä ja raporteista, uutisaineistosta, eri yritysten sekä organisaatioiden kotisivuilla olevasta informaatiosta. Lähteiden valinnassa on kiinnitetty eritystä huomiota niiden luotettavuuteen. Teoreettisessa osiossa käytetyt lähteet ovat lähes poikkeuksetta olleet englannin kielellä olevia kansainvälisiä tutkimusartikkeleja sekä kirjallisuutta. Tutkielmassa kirjalliset lähteet ovat käännetty mahdollisimman tarkasti suomeksi ja termeille on etsitty kotimaiset tieteelliset vastineet.

Teoreettisen osion keskeisimmät havainnot koskien alueellisten kehityspolkujen tutkimusta korostavat paikkapohjaisuuden merkitystä, politiikan roolia ja ulkoisten resurssien tärkeyttä syrjäseutujen kehityksessä. Innovaatioiden ja uusien toimialojen syntyminen alueelle edellyttää usein strategisia poliittisia toimia ja paikallisten voimavarojen hyödyntämistä. Syrjäseuduilla ulkoisten investointien ja eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitys on avainasemassa kehityspolkujen luomisessa ja alueen taloudellisen elinvoiman parantamisessa. Empiriassa haastatteluaineistossa useimmat teoreettiset hypoteesit toteutuivat, mutta yksittäistä tärkeintä tekijää on hankala nimetä. Haminan tapauksessa uusi kehityspolku, datakeskushanke vanhan paperitehtaan tilalle, syntyi rakennemuutosalueelle ja sen muodostumisen vaiheita voidaan kuvailla, tulkita ja luokitella teoreettisesta viitekehyksestä käsin. Sopeutuminen rakennemuutostilanteessa ja onnistunut kehityspolun syntyminen on osa kehityspolkujen kokonaiskuvasta. Aluekehityksen jatkuva prosessi, huomioiden lokaalin ja globaalin ulottuvuuden, on taas toinen osa.