Uuden vammaispalvelulain käsittely eduskunnan täysistunnoissa
Laitinen, Minja (2025)
2025
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501221632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501221632
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on uuden vammaispalvelulain käsittely eduskunnan täysistuntokeskusteluissa. Tutkielman teoriatausta muodostuu vammaisuuden määrittelystä, vallalla olevien vammaisuuden mallien esittelystä sekä vammaispalvelulain valmistelun vaiheiden ja lainvalmistelun poliittisen prosessin taustoittamisesta.
Tutkielman aineisto koostuu uutta vammaispalvelulakia koskevista puheenvuoroista valtiopäivinä 2023 ja 2024. Aineistoa käsitellään diskurssianalyysin keinoin. Tulokseksi muodostuvat vammaispalvelulain lykkäämistä puoltava ja vastustava diskurssi. Diskursseja avataan neljän keskeisen teeman kautta: eri tahot, taloudellinen näkökulma, oikeudet ja arvot sekä poliittinen prosessi. Teemat kytkeytyvät diskurssien keinoihin rakentaa näkökulmiaan ja niiden oikeutusta.
Keinoja, joilla puoltava ja vastustava diskurssi rakentavat näkökulmaansa ovat argumenttien esittäminen puolesta ja vastaan, vammaisten yhdenvertaisuuteen vetoaminen, ajankohdan tai asiantilan vertailukohdan valikoiminen, asiantuntijatiedolla perusteleminen, omien tulkintojen esittäminen sekä toisten tahallinen väärinymmärtäminen. Lisäksi puoltava diskurssi käyttää keinoina vastaamatta jättämistä, keskustelun pitämistä yleisellä tasolla sekä hyvinvointialueiden näkökulman painottamista. Vastustava diskurssi taas käyttää keinoina vammaisten henkilöiden näkökulman painottamista ja heidän arjen tason kuvaamista keskustelussa sekä muiden poliittisten päätösten ja vaalien hyödyntämistä argumentaatiossa.
Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että vammaispalvelulain käsittelyyn liittyvä keskustelu eduskunnan täysistunnoissa keskittyy eniten taloudellisiin ja poliittisiin näkökulmiin. Tuloksien perusteella käsittely on pääsääntöisesti oman kannan puolustamista ja väittelyä, eikä yhteisymmärrykseen pyrkivää keskustelua juurikaan synny. Tärkeinä tahoina näyttäytyvät vammaiset henkilöt, hyvinvointialueet, asiantuntijat sekä järjestöt.
Tutkielman aineisto koostuu uutta vammaispalvelulakia koskevista puheenvuoroista valtiopäivinä 2023 ja 2024. Aineistoa käsitellään diskurssianalyysin keinoin. Tulokseksi muodostuvat vammaispalvelulain lykkäämistä puoltava ja vastustava diskurssi. Diskursseja avataan neljän keskeisen teeman kautta: eri tahot, taloudellinen näkökulma, oikeudet ja arvot sekä poliittinen prosessi. Teemat kytkeytyvät diskurssien keinoihin rakentaa näkökulmiaan ja niiden oikeutusta.
Keinoja, joilla puoltava ja vastustava diskurssi rakentavat näkökulmaansa ovat argumenttien esittäminen puolesta ja vastaan, vammaisten yhdenvertaisuuteen vetoaminen, ajankohdan tai asiantilan vertailukohdan valikoiminen, asiantuntijatiedolla perusteleminen, omien tulkintojen esittäminen sekä toisten tahallinen väärinymmärtäminen. Lisäksi puoltava diskurssi käyttää keinoina vastaamatta jättämistä, keskustelun pitämistä yleisellä tasolla sekä hyvinvointialueiden näkökulman painottamista. Vastustava diskurssi taas käyttää keinoina vammaisten henkilöiden näkökulman painottamista ja heidän arjen tason kuvaamista keskustelussa sekä muiden poliittisten päätösten ja vaalien hyödyntämistä argumentaatiossa.
Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että vammaispalvelulain käsittelyyn liittyvä keskustelu eduskunnan täysistunnoissa keskittyy eniten taloudellisiin ja poliittisiin näkökulmiin. Tuloksien perusteella käsittely on pääsääntöisesti oman kannan puolustamista ja väittelyä, eikä yhteisymmärrykseen pyrkivää keskustelua juurikaan synny. Tärkeinä tahoina näyttäytyvät vammaiset henkilöt, hyvinvointialueet, asiantuntijat sekä järjestöt.