Henkirikosuutisoinnin asiantuntijana siivouskuningatar : Iltapäivälehtien käyttämät asiantuntijalähteet Ullanlinnan murhan rikosuutisoinnissa
Kalliosaari, Meri (2025)
2025
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501221628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501221628
Tiivistelmä
Ullanlinnassa vuonna 2022 tapahtunut murha keräsi laajaa medianäkyvyyttä etenkin kahdessa Suomen suurimmassa iltapäivälehdessä. Henkirikoksista kirjoittaminen vaatiikin toimittajilta erityistä sensitiivisyyttä ja tilannetajua, koska uutisointi saattaa vaikuttaa raskaasti erityisesti uhrin läheisiin.
Kandidaatintutkielmani tarkoituksena on selvittää, ketkä pääsevät kommentoimaan julkisesti iltapäivälehtien henkirikosuutisoinnissa erittäin brutaalisti tehtyä murhaa. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Mitä asiantuntijalähteitä iltapäivälehdet hyödyntävät henkirikosuutisoinnissa? 2) Miten uskottavia iltapäivälehtien henkirikosuutisoinnissa käyttämät asiantuntijalähteet ovat? Pohdin samalla voiko erilaisten asiantuntijoiden valinnat lisätä henkirikosuutisoinnin viihteellisyyttä.
Analysoin tutkielmassa kriittistä diskurssitutkimusta hyödyntäen erilaisten asiantuntijoiden puheäänien uskottavuutta. Pohjaan analyysin Howard Beckerin luomaan teoriaa uskottavuuden hierarkiasta. Tutkimusaineisto koostui yhteensä 40 verkkoartikkelista, jotka oli kerätty kahdesta Suomen suosituimmasta iltapäivälehdestä, eli Iltalehdestä ja Ilta-Sanomista. Valitsin iltapäivälehdet tutkimukseni kohteiksi, koska tabloidijournalismissa ne yhdistetään sensaationhakuisiksi medioiksi.
Tulosten perusteella suurin osa iltapäivälehtien käyttämistä asiantuntijoista edusti uskottavuuden hierarkiassa korkealla olevaa asiantuntijuuden puheääntä. Puolestaan epävirallisten lähteiden ja julkisuuden henkilöiden hyödyntäminen artikkeleissa toi henkirikosuutisointiin enemmän viihteellisiä elementtejä kuin perinteistä tutkimuksiin tai korkeaan koulutukseen pohjautuvaa asiantuntijuuden tietoa.
Kandidaatintutkielmani tarkoituksena on selvittää, ketkä pääsevät kommentoimaan julkisesti iltapäivälehtien henkirikosuutisoinnissa erittäin brutaalisti tehtyä murhaa. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Mitä asiantuntijalähteitä iltapäivälehdet hyödyntävät henkirikosuutisoinnissa? 2) Miten uskottavia iltapäivälehtien henkirikosuutisoinnissa käyttämät asiantuntijalähteet ovat? Pohdin samalla voiko erilaisten asiantuntijoiden valinnat lisätä henkirikosuutisoinnin viihteellisyyttä.
Analysoin tutkielmassa kriittistä diskurssitutkimusta hyödyntäen erilaisten asiantuntijoiden puheäänien uskottavuutta. Pohjaan analyysin Howard Beckerin luomaan teoriaa uskottavuuden hierarkiasta. Tutkimusaineisto koostui yhteensä 40 verkkoartikkelista, jotka oli kerätty kahdesta Suomen suosituimmasta iltapäivälehdestä, eli Iltalehdestä ja Ilta-Sanomista. Valitsin iltapäivälehdet tutkimukseni kohteiksi, koska tabloidijournalismissa ne yhdistetään sensaationhakuisiksi medioiksi.
Tulosten perusteella suurin osa iltapäivälehtien käyttämistä asiantuntijoista edusti uskottavuuden hierarkiassa korkealla olevaa asiantuntijuuden puheääntä. Puolestaan epävirallisten lähteiden ja julkisuuden henkilöiden hyödyntäminen artikkeleissa toi henkirikosuutisointiin enemmän viihteellisiä elementtejä kuin perinteistä tutkimuksiin tai korkeaan koulutukseen pohjautuvaa asiantuntijuuden tietoa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10646]