Etätyöskentelyn yhteydet yhteisöllisyyden kokemuksiin: uhka vai mahdollisuus työyhteisölle?

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen työntekijöiden kokemuksia yhteisöllisyydestä sekä hybridityöskentelyn (yhdistetyn läsnä- ja etätyön) potentiaalisia yhteyksiä näihin kokemuksiin. Tutkin, onko etätyön prosentuaalinen määrä kokonaistyöajasta yhteydessä yhteisöllisyyden kokemuksiin. Tutkin lisäksi, onko tuen ja arvostuksen kokemuksilla yhdessä etätyön kanssa yhteyttä koettuun yhteisöllisyyteen työpaikalla. Tutkielman aineistona käytin itse kerättyä kyselyaineistoa. Keräsin aineiston luottotieto- ja perintäalalla toimivasta keskisuuresta yrityksestä, jossa on käytössä hybridityöskentelymalli. Aineistossa oli yhteensä 78 vastaajaa. Vastaajat olivat iältään keskimäärin 35-44 vuotta. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: ”Onko etätyö yhteydessä koettuun yhteisöllisyyteen?” ja ”Ovatko tuen sekä arvostuksen kokemukset yhdessä etätyön kanssa yhteydessä yhteisöllisyyden kokemukseen?”. Analyysimenetelminä käytin summamuuttujan luontia sekä ristiintaulukointia ja sen elaboraatiota. Ristiintaulukoinnin ja khiin neliö -testin perusteella etätyön osuus työajasta oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä yhteisöllisyyden kokemuksiin. Pääsääntöisesti etänä työskentelevät työntekijät eivät kokeneet hybridityöskentelyn vaikuttaneen yhteisöllisyyteen työpaikalla. Kokemukset tuesta ja arvostuksesta lisäsivät todennäköisyyttä sille, ettei etänä työskentelevä henkilö kokenut muutoksia yhteisöllisyydessä. Tutkimuksessa havaitsin, että työajan jakautuminen toimiston ja etätyöpisteen välillä vaikuttaa siihen, kokeeko työntekijä hybridityöskentelyn vaikuttaneen työpaikan yhteisöllisyyteen. Toimistolle palanneet työntekijät kokivat voimakkaammin yhteisöllisyyden vähentyneen. Työnantajien pohtiessa työntekijöiden etätyön osuutta työajasta tulevaisuudessa olisi täkeää tutkia lisää sitä, mitkä tekijät vaikuttavat yhteisöllisyyden kokemuksiin kasvokkaisessa ja verkkovälitteisessä vuorovaikutuksessa, ja miten huomioida työntekijät niin toimistoilla kuin kotona. Työyhteisön yhteisöllisyyden rakentumiseen ja ylläpitämiseen liittyvän tiedon lisääminen mahdollistaa työntekijöiden paremman viihtyvyyden ja hyvinvoinnin työpaikoilla, ja sen myötä vähentää esimerkiksi yksinäisyyden kokemuksia ja työuupumuksia.