Varhaiskasvatuksen opettajien pedagoginen osaaminen : Näkökulmana lasten laaja-alaisen osaamisen vahvistaminen

Abstract

Pedagogisesti painottuneen varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista. Korkeasti koulutettu, kokenut ja pätevä henkilöstö nähdään merkittävänä varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa sekä lasten oppimisedellytyksiä vahvistavana tekijänä. Pohja lasten laaja-alaiselle osaamiselle luodaan jo varhaiskasvatuksessa, mutta tästä huolimatta varhaiskasvatuksen opettajien laaja-alaista pedagogista osaamista on tutkittu aiemmin vain yksittäisten osa-alueiden näkökulmasta. Edellä mainittuun viitaten tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella kokonaisvaltaisesti varhaiskasvatuksen opettajien pedagogista osaamista liittyen lasten laaja-alaisen osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi tutkielmassa perehdyttiin pedagogista osaamista vahvistaviin tekijöihin, kiinnittäen huomiota erityisesti paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman antamaan tukeen.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin vuoden 2024 aikana. Aineisto kerättiin kahdeksasta Pirkanmaalla sijaitsevasta kunnasta huhti–kesäkuussa Microsoft Forms -verkkokyselylomakkeella. Tutkimuksen aineisto koostui 98 varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä työskentelevän henkilön vastauksista koskien heidän laaja-alaista pedagogista osaamistaan sekä paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman antamaa tukea. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 29 -ohjelmalla hyödyntäen tutkimuksen pääasiallisina analyysimenetelminä ryhmien välisiä eroja tarkastelevia yksisuuntaista riippumattomien ryhmien varianssianalyysia ja Kruskal Wallis -testiä sekä korrelaatioita tarkastelevia Pearsonin tulomomenttikerrointa ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa.

Tulokset osoittivat varhaiskasvatuksen opettajien arvioineen laaja-alaista pedagogista osaamistaan varsin myönteisesti. Osaamista vahvistaviksi tekijöiksi osoittautuivat alaan liittyvä työkokemus sekä paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman hyödyntämisen säännöllisyys. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin laaja-alaisen pedagogisen osaamisen osa-alueiden olleen positiivisesti yhteydessä toisiinsa. Näin ollen voidaan olettaa, että esimerkiksi ymmärrys varhaiskasvatuksen oppimiskäsityksestä on yhteydessä myös varhaiskasvatuksen opettajien vahvempiin edellytyksiin suunnitella ja toteuttaa pedagogista toimintaa. Kuten tulokset osoittivat, myös paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman antamaa tukea arvioitiin pääsääntöisesti riittäväksi ja sen havaittiin olleen positiivisesti yhteydessä varhaiskasvatuksen opettajien arvioihin heidän pedagogisesta osaamisestaan.

The aim of pedagogically oriented early childhood education and care (ECEC) is to promote the holistic growth, development and learning of children. A well-educated, experienced and qualified staff is considered a significant factor in strengthening pedagogy and supporting children´s learning capabilities. The transversal pedagogical competence of teachers has predominantly been studied from the perspective of individual components. Consequently, the purpose of this study was to examine ECEC teachers´ pedagogical competence comprehensively in relation to promoting children´s transversal competences. Furthermore, the study explored factors that strengthen this expertise, with particular attention to the support provided by the local curricula for ECEC.

The research was conducted using quantitative methods during 2024. Data were collected from eight municipalities in the Pirkanmaa region between April and June via an online survey distributed through Microsoft Forms. The dataset comprised responses from 98 individuals working as ECEC teachers, focusing on their perceptions of their transversal pedagogical competence and the support offered by the local curricula. The data was analyzed using IBM SPSS Statistics 29, employing one-way analysis of variance and the Kruskal-Wallis test, as well as Pearson´s product-moment correlation and Spearman´s rank-order correlation.

The findings indicated that teachers assessed their transversal pedagogical competence quite positively. Factors identified as strengthening competence included work experience in ECEC and the regular utilization of the local curricula. Additionally, the study revealed positive correlations between the components of transversal pedagogical competence. Thus, it can be inferred that, for example, understanding the conception of learning in ECEC predicts a stronger ability among teachers to plan and implement pedagogical activities. Additionally, the support provided by the local curricula was generally rated as sufficient and positively correlated with teachers’ assessments of their pedagogical competence.