Osallisuuden yhteys äänestysaktiivisuuteen eduskuntavaaleissa 2023
Salmela, Ida (2025)
Salmela, Ida
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501171520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501171520
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin osallisuuden yhteyttä äänestysaktiivisuuteen. Osallisuus on merkityksellinen kuulumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien kokemus, jossa yksilö on osa jotakin yhteisöä tai ryhmää ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa ympäristöönsä. Osallisuuden operationalisoinnissa käytän apunani Raivion ja Karjalaisen luomaa osallisuuden ulottuvuuksien mallia, jossa osallisuus jaetaan kolmeen eri ulottuvuuteen, jotka ovat having, acting ja belonging. Keskityn tutkielmassani osallisuuden tarkasteluun acting -ulottuvuuden kautta keskittyen erityisesti koettuihin vaikutusmahdollisuuksiin.
Äänestysaktiivisuus kuvaa kuinka moni äänioikeutetuista käyttää vaaleissa äänioikeutensa ja äänestää. Tarkastelen tutkimuksessani selittääkö äänestäminen tai äänestämättä jättäminen osallisuutta ja näin tutkimuskysymyksekseni on muodostunut ”selittääkö äänestysaktiivisuus osallisuutta”. Käytän tutkimusaineistoni Eduskuntavaalitutkimusta 2023 käyttäen tutkimusmenetelminäni ristiintaulukointia, sekä Khiin neliö -testiä, joilla tarkastelen äänestämisen ja vaikutusmahdollisuuksien kokemuksien yhteyttä.
Tutkimukseni tulokset antavat viitteitä äänestyskäyttäytymisen ja osallisuuden välisestä yhteydestä. Tulosteni mukaan ne jotka kokivat vaikutusmahdollisuudet myönteisesti, äänestivät aktiivisemmin kuin negatiivisesti tai neutraalisti vaikutusmahdollisuuksiin suhtautuneet. Optimistisemmat kokemukset vaikutusmahdollisuuksista edistävät osallisuuden toteutumista ja voivat näin ollen antaa viitteitä osallisuudesta. Äänestäminen ei kuitenkaan lineaarisesti korreloinut vaikutusmahdollisuuksien kokemuksen kanssa vaan esimerkiksi vastaajien arvioidessaan koettuja vaikutusmahdollisuuksiaan hallituksen päätöksiin, eniten äänestäneitä oli toiseksi myönteisimmin suhtautuvalla ryhmällä.
Äänestysaktiivisuus kuvaa kuinka moni äänioikeutetuista käyttää vaaleissa äänioikeutensa ja äänestää. Tarkastelen tutkimuksessani selittääkö äänestäminen tai äänestämättä jättäminen osallisuutta ja näin tutkimuskysymyksekseni on muodostunut ”selittääkö äänestysaktiivisuus osallisuutta”. Käytän tutkimusaineistoni Eduskuntavaalitutkimusta 2023 käyttäen tutkimusmenetelminäni ristiintaulukointia, sekä Khiin neliö -testiä, joilla tarkastelen äänestämisen ja vaikutusmahdollisuuksien kokemuksien yhteyttä.
Tutkimukseni tulokset antavat viitteitä äänestyskäyttäytymisen ja osallisuuden välisestä yhteydestä. Tulosteni mukaan ne jotka kokivat vaikutusmahdollisuudet myönteisesti, äänestivät aktiivisemmin kuin negatiivisesti tai neutraalisti vaikutusmahdollisuuksiin suhtautuneet. Optimistisemmat kokemukset vaikutusmahdollisuuksista edistävät osallisuuden toteutumista ja voivat näin ollen antaa viitteitä osallisuudesta. Äänestäminen ei kuitenkaan lineaarisesti korreloinut vaikutusmahdollisuuksien kokemuksen kanssa vaan esimerkiksi vastaajien arvioidessaan koettuja vaikutusmahdollisuuksiaan hallituksen päätöksiin, eniten äänestäneitä oli toiseksi myönteisimmin suhtautuvalla ryhmällä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9041]