Työmotivaation johtaminen etä- ja hybridityössä : Esihenkilöiden näkemyksiä
Oksala, Johannes (2025)
Oksala, Johannes
2025
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501161469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501161469
Tiivistelmä
Etä- ja hybridityö ovat ottaneet pysyvän paikan moderneissa työtavoissa. Kyseisten työskentelytapojen yleistyminen on suhteellisen tuoretta, joka herättää kysymyksiä, siitä kuinka johtamiskeinot ovat kehittyneet sopeutumaan työmalliin, jossa esihenkilö ei aina ole fyysisesti samassa paikassa kuin alaisensa. Etä- ja hybridityö nousivat vaihtoehdoiksi erityisesti Covid 19-pandemian aikana, ja sen jälkeen ne ovat yleistyneet suosituksi vaihtoehdoksi. Tästä muutoksesta on kuitenkin ehtinyt vierähtämään muutama vuosi, joten sopivien johtamismenetelmien kehittämiseen on ollut aikaa. Tässä tutkielmassa halutaan selvittää, minkälaisia keinoja etä- ja hybridityössä käytetään työntekijöiden motivoimiseen. Lisäksi selvitetään eroja perinteisen toimistolla tehtävän läsnätyön motivointikeinoihin sekä pohditaan etätyössä korostuvia johtamisen osa-alueita.
Tutkielmassa teoreettinen viitekehys rakentuu motivaatioon, johtamiseen, motivaation johtamiseen sekä etäjohtamiseen liittyvän kirjallisuuden ympärille. Pääpainoisesti kirjallisuuden lähteenä toimii kirjat, mutta jokaiseen osa-alueeseen on pyritty löytämään ajankohtaisia tutkimuksia tukemaan teoriaa.
Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla haastatteluilla, jotka on suoritettu Teams-alustalla etänä. Haastatteluja suoritettiin kaksi. Haastateltavat henkilöt ovat kokeneita asiantuntijoita, suurella johtamiskokemuksella. Saatu aineisto analysoitiin hyödyntäen laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Empiirisen aineiston sekä teoreettisen viitekehyksen avulla tutkielmassa päädyttiin siihen lopputulokseen, etteivät etä- ja hybridityön motivointikeinot eroa perinteisen toimistotyöskentelyn motivointikeinoista juurikaan. Motivaatioon vaikuttavista tekijöistä löydettiin kuitenkin eroja, sillä tutkimuksessa tuli ilmi, että hybridityön mukana tuleva vapaus ja joustavuus koettiin motivaatiota suuresti edistävänä asiana. Tutkielmassa nousi esiin seuraavia etä- ja hybridityön motivointikeinoja: työntekijän arvostaminen, häneen luottaminen, oikeudenmukainen palkitseminen, mielenkiintoisten tehtävien tarjoaminen sekä positiivisen työilmapiirin luominen. Johtamisen osa-alueista korostui erityisesti yhteisöllisyys sekä luottamus.
Tutkielmassa teoreettinen viitekehys rakentuu motivaatioon, johtamiseen, motivaation johtamiseen sekä etäjohtamiseen liittyvän kirjallisuuden ympärille. Pääpainoisesti kirjallisuuden lähteenä toimii kirjat, mutta jokaiseen osa-alueeseen on pyritty löytämään ajankohtaisia tutkimuksia tukemaan teoriaa.
Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla haastatteluilla, jotka on suoritettu Teams-alustalla etänä. Haastatteluja suoritettiin kaksi. Haastateltavat henkilöt ovat kokeneita asiantuntijoita, suurella johtamiskokemuksella. Saatu aineisto analysoitiin hyödyntäen laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Empiirisen aineiston sekä teoreettisen viitekehyksen avulla tutkielmassa päädyttiin siihen lopputulokseen, etteivät etä- ja hybridityön motivointikeinot eroa perinteisen toimistotyöskentelyn motivointikeinoista juurikaan. Motivaatioon vaikuttavista tekijöistä löydettiin kuitenkin eroja, sillä tutkimuksessa tuli ilmi, että hybridityön mukana tuleva vapaus ja joustavuus koettiin motivaatiota suuresti edistävänä asiana. Tutkielmassa nousi esiin seuraavia etä- ja hybridityön motivointikeinoja: työntekijän arvostaminen, häneen luottaminen, oikeudenmukainen palkitseminen, mielenkiintoisten tehtävien tarjoaminen sekä positiivisen työilmapiirin luominen. Johtamisen osa-alueista korostui erityisesti yhteisöllisyys sekä luottamus.