Lasten itsesäätelyn käsittely varhaiskasvatuksen tutkimuksessa : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Flink, Julia; Karppinen, Annoora (2025)
2025
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501141416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501141416
Tiivistelmä
Tämän systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen perustuvan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla millä tavoin lasten itsesäätelytaitoa on tutkittu suomalaisessa tutkimuksessa. Lapsuudessa opitut tunteiden säätelytaidot ovat tärkeitä lapsen sosiaalisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin kannalta. Ne tukevat lapsen kykyä tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä tunteitaan sekä selviytyä erilaisista sosiaalisista tilanteista. Varhais-kasvatuksessa on erityisen tärkeää tukea lasten itsesäätelytaitojen kehittymistä.
Katsausta varten tehtiin systemaattinen kirjallisuushaku. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla lähdettiin etsimään vastausta kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäisen kysymyksen avulla hahmotettiin sitä, miten suomalaisessa tutkimuksessa on tutkittu lasten itsesäätelyä. Toinen kysymys tarkentaa sitä millä tavoin eri tutkimusjulkaisuissa on käsitetty käsite itsesäätely.
Katsaukseen sisällytettiin suomalaisia tutkimusjulkaisuja. Kirjallisuushaun avulla aineistoksi valikoitui yhteensä kymmenen tutkimusjulkaisua, joita systemaattisesti analysoitiin. Lasten itsesäätelyä on tutkittu suomalaisessa tutkimuksessa pääosin päiväkotiin sijoittuvissa tutkimuksissa. Tutkimuskohteina ovat olleet varhaiskasvatusikäiset lapset ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Tutkimuksissa on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Itsesäätely on määritelty tutkimusjulkaisuissa eri osa-alueista ja näkökulmista käsin. Keskeisenä havaintona on se, että varhaiskasvatuksen ammattilaisten tiedot ja taidot ovat rat-kaisevassa asemassa lasten itsesäätelyn tukemisessa.
Katsausta varten tehtiin systemaattinen kirjallisuushaku. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla lähdettiin etsimään vastausta kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäisen kysymyksen avulla hahmotettiin sitä, miten suomalaisessa tutkimuksessa on tutkittu lasten itsesäätelyä. Toinen kysymys tarkentaa sitä millä tavoin eri tutkimusjulkaisuissa on käsitetty käsite itsesäätely.
Katsaukseen sisällytettiin suomalaisia tutkimusjulkaisuja. Kirjallisuushaun avulla aineistoksi valikoitui yhteensä kymmenen tutkimusjulkaisua, joita systemaattisesti analysoitiin. Lasten itsesäätelyä on tutkittu suomalaisessa tutkimuksessa pääosin päiväkotiin sijoittuvissa tutkimuksissa. Tutkimuskohteina ovat olleet varhaiskasvatusikäiset lapset ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Tutkimuksissa on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Itsesäätely on määritelty tutkimusjulkaisuissa eri osa-alueista ja näkökulmista käsin. Keskeisenä havaintona on se, että varhaiskasvatuksen ammattilaisten tiedot ja taidot ovat rat-kaisevassa asemassa lasten itsesäätelyn tukemisessa.