Nationalismia rakentamassa : Ajopuu- ja koskiveneteorian vaikutus suomalaiseen nationalismiin oppikirjojen avulla

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ajopuu- ja koskiveneteorioita on eri aikakausina korostettu ja käytetty suomalaisen nationalismin kasvatuksen lukion historian oppikirjoissa. Tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavoin näitä teorioita on hyödynnetty jatkosodan syiden selittämisessä ja kansallishengen kasvattamisessa valtakunnallisissa oppikirjoissa sekä miten niiden merkitys ja tulkinta ovat muuttuneet verrattaessa nykypäivän oppikirjaan. Suomessa jatkosota on ollut poliittisesti sekä historiallisesti tietynlainen kipupiste, ja sekä sotaa, että sen syitä on käsitelty eri tavoin aikakauden mukaan. Tyypillisesti Suomen sotasyyllisyys on yritetty kokonaan kiistää ajopuuteorian avulla ja sen jälkeen syyllisyyttä on pyritty pehmittelemään koskiveneteorian avulla.

Tutkielman aineistona käytetään lukion historian oppikirjoja. Oppikirjat ovat vuosilta 1984 ja 2017. Kirjoista käsitellään talvisotaa, välirauhaa, jatkosotaa sekä sen jälkeistä vuosikymmentä koskevat luvut. Oppikirjat valikoituivat aineistoksi niiden samankaltaisen rakenteen vuoksi, sekä siksi, että ne ovat tarpeeksi kaukana toisiltaan ajallisesti, mikä tekee tarkastelusta mielekkäämpää. Tutkielman menetelmänä toimii teorialähtöinen diskurssianalyysi, jota ohjaa teoria nationalismista ja aikaisemman tutkimuskirjallisuuden esittämät näkemykset nationalismista, sekä ajopuu- ja koskiveneteorian sanavalinnat ja ilmaisu nationalismin diskurssin ylläpitäjinä. Sisällönanalyysi sopii hyvin koulukirjojen tarkasteluun, ja konstruktionistisen näkökulman avulla on mahdollista löytää tapoja, jolla oppikirjojen sosiaalista todellisuutta ja sen ajan ”totuuksia” on kirjoitettu.

Tutkielman tulokset antavat viitteitä siitä, että jatkosodan syiden käsittelyllä ja erityisesti ajopuu- ja koskiveneteorioilla ei ole ollut tarkoitus suoraan kasvattaa nationalismia kansakunnan keskuudessa, vaan ennemminkin myötäillä sen hetkisen poliittisen ilmapiirin ja historiantutkimuksen diskursseja. On mahdollista, että nationalismi sekä ylpeys omasta kansakunnasta ovat heijastelleet oppikirjojen sisältöjen taustalla. Tulosten valossa oppikirjojen narratiivi on voinut kohentaa yleistä kansallishenkeä, mutta se ei vaikuttaisi olleen niiden pääasiallinen tarkoitus.