Addressing Challenges in Speech Therapy and Augmentative and Alternative Communication : The potential of gamification and e-textiles
Elo, Charlotta (2025)
Elo, Charlotta
Tampere University
2025
Ihmiset ja teknologia -tohtoriohjelma - Doctoral Programme of Humans and Technologies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2025-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3775-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3775-9
Tiivistelmä
Puheterapiakuntoutus on usein intensiivistä ja pitkäkestoista. Puheterapiakuntoutuksessa olevien lasten ja heidän lähi-ihmistensä arkeen voi kuulua puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen (augmentative and alternative communication, AAC) käyttö. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että sekä puheterapiaharjoitteluun että AAC-keinojen käyttöön liittyy useita haasteita. Yksi näistä haasteista on asiakkaan ja hänen lähipiirinsä motivaation ylläpitäminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat puheterapiaharjoitteluun ja miten elektronisia tekstiilejä (e-tekstiilejä)— tekstiilimateriaaleja, joihin on yhdistetty elektroniikkaa—voidaan hyödyntää erityisesti puheterapiassa ja AAC-keinona.
Puheterapiaharjoitteluun liittyviä motivoivia ja estäviä tekijöitä tutkittiin puheterapeuttien näkökulmasta (n=26). E-tekstiileiden käyttömahdollisuuksia tutkittiin laajemmin koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuolto- ja terveysteknologiaalojen asiantuntijoiden (n=50) näkökulmasta. E-tekstiileiden käyttömahdollisuuksia erityisesti AAC-keinona tutkittiin vanhempien, joiden lapsella on CP-vamma (cerebral palsy) (n=9), näkökulmasta. Tutkimusaineistojen keräämiseen ja analysointiin käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten verkkokyselyjä ja työpajoja, ja kaikkiin tutkimusvaiheisiin osallistui useampi tutkija.
Tutkimuksen tulosten mukaan puheterapiakotiharjoittelua haastavat tekijät liittyvät perhe-elämän haasteisiin, vanhempiin, yleisesti lapsen kanssa työskentelyyn tai kuntoutusta toteuttavaan puheterapeuttiin. Yhtenä harjoitteluun motivoivana tekijänä puheterapeutit mainitsivat pelien ja pelillistämisen hyödyntämisen harjoittelussa. Muita tunnistettuja motivoivia tekijöitä olivat puheterapeutin ammattitaito, ulkoiset motivaattorit, leikkisyys osana harjoittelua, harjoitteluprosessin konkretisointi ja lapsen mielenkiinnon kohteiden hyödyntäminen sekä lähiympäristöön liittyvät tekijät. Puheterapeuttien vastausten perusteella tunnistettiin kolme pelityyppiä, joita he hyödyntävät puheterapiaharjoittelussa: itse tehdyt puheterapiaan kohdennetut pelit, kaupalliset lautapelit ja kaupalliset digitaaliset pelit. Puheterapeutit selittivät, että näitä pelejä käytettiin harjoitusten aikana tekemään harjoituksista leikinomaisia ja motivoivia sekä palkitsemiseen, jolloin lapsi sai pelata peliä puheterapiaharjoittelun lopuksi.
Tulokset osoittavat, että e-tekstiilien käyttömahdollisuudet näyttäytyvät laajoina. Moniammatillisiin työpajoihin osallistuneet asiantuntijat toivat ilmi, että kaikenikäiset ja toimintakyvyltään erilaiset ihmiset voisivat hyötyä e-tekstiileistä. E-tekstiileitä voitaisiin hyödyntää useissa ympäristöissä ja eri aloilla, kuten arjessa, kuntoutuksessa, terveydenhuollossa sekä työympäristöissä. Puheterapian näkökulmasta oli mielenkiintoista, että osallistujat ajattelivat, että e-tekstiilit voisivat esimerkiksi tukea yleisesti kommunikointia, niitä voitaisiin hyödyntää etäyhteyden luomiseen ja ne voisivat tukea tunteiden hallinnassa. Vanhemmat, joiden lapsella on CP-vamma, kokivat e-tekstiileillä olevan mahdollisuuksia tukea nimenomaan arkipäiväistä kommunikointia. Tämä tulos korostaa sitä, että on tärkeää turvata lapsille enemmän mahdollisuuksia ilmaista itseään ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Vanhemmat ideoivat, että e-tekstiilit kiinnitettäisiin liikkumisen apuvälineisiin, kotiympäristöön, vaatteisiin tai autoihin, ja heidän lapsensa ohjaisivat niitä kädellä.
Tämä tutkimus tuotti uutta tietoa puheterapiakuntoutukseen vaikuttavista tekijöistä ja e-tekstiilien mahdollisuuksista yleisesti, ja tarkemmin puheterapian ja AAC:n näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin pelien ja pelillistämisen mahdollisuuksia puheterapeuttisessa kuntoutuksessa.
Puheterapiaharjoitteluun liittyviä motivoivia ja estäviä tekijöitä tutkittiin puheterapeuttien näkökulmasta (n=26). E-tekstiileiden käyttömahdollisuuksia tutkittiin laajemmin koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuolto- ja terveysteknologiaalojen asiantuntijoiden (n=50) näkökulmasta. E-tekstiileiden käyttömahdollisuuksia erityisesti AAC-keinona tutkittiin vanhempien, joiden lapsella on CP-vamma (cerebral palsy) (n=9), näkökulmasta. Tutkimusaineistojen keräämiseen ja analysointiin käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten verkkokyselyjä ja työpajoja, ja kaikkiin tutkimusvaiheisiin osallistui useampi tutkija.
Tutkimuksen tulosten mukaan puheterapiakotiharjoittelua haastavat tekijät liittyvät perhe-elämän haasteisiin, vanhempiin, yleisesti lapsen kanssa työskentelyyn tai kuntoutusta toteuttavaan puheterapeuttiin. Yhtenä harjoitteluun motivoivana tekijänä puheterapeutit mainitsivat pelien ja pelillistämisen hyödyntämisen harjoittelussa. Muita tunnistettuja motivoivia tekijöitä olivat puheterapeutin ammattitaito, ulkoiset motivaattorit, leikkisyys osana harjoittelua, harjoitteluprosessin konkretisointi ja lapsen mielenkiinnon kohteiden hyödyntäminen sekä lähiympäristöön liittyvät tekijät. Puheterapeuttien vastausten perusteella tunnistettiin kolme pelityyppiä, joita he hyödyntävät puheterapiaharjoittelussa: itse tehdyt puheterapiaan kohdennetut pelit, kaupalliset lautapelit ja kaupalliset digitaaliset pelit. Puheterapeutit selittivät, että näitä pelejä käytettiin harjoitusten aikana tekemään harjoituksista leikinomaisia ja motivoivia sekä palkitsemiseen, jolloin lapsi sai pelata peliä puheterapiaharjoittelun lopuksi.
Tulokset osoittavat, että e-tekstiilien käyttömahdollisuudet näyttäytyvät laajoina. Moniammatillisiin työpajoihin osallistuneet asiantuntijat toivat ilmi, että kaikenikäiset ja toimintakyvyltään erilaiset ihmiset voisivat hyötyä e-tekstiileistä. E-tekstiileitä voitaisiin hyödyntää useissa ympäristöissä ja eri aloilla, kuten arjessa, kuntoutuksessa, terveydenhuollossa sekä työympäristöissä. Puheterapian näkökulmasta oli mielenkiintoista, että osallistujat ajattelivat, että e-tekstiilit voisivat esimerkiksi tukea yleisesti kommunikointia, niitä voitaisiin hyödyntää etäyhteyden luomiseen ja ne voisivat tukea tunteiden hallinnassa. Vanhemmat, joiden lapsella on CP-vamma, kokivat e-tekstiileillä olevan mahdollisuuksia tukea nimenomaan arkipäiväistä kommunikointia. Tämä tulos korostaa sitä, että on tärkeää turvata lapsille enemmän mahdollisuuksia ilmaista itseään ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Vanhemmat ideoivat, että e-tekstiilit kiinnitettäisiin liikkumisen apuvälineisiin, kotiympäristöön, vaatteisiin tai autoihin, ja heidän lapsensa ohjaisivat niitä kädellä.
Tämä tutkimus tuotti uutta tietoa puheterapiakuntoutukseen vaikuttavista tekijöistä ja e-tekstiilien mahdollisuuksista yleisesti, ja tarkemmin puheterapian ja AAC:n näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin pelien ja pelillistämisen mahdollisuuksia puheterapeuttisessa kuntoutuksessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [5027]