”Ajastaan jälkeen jääneiden kansainvälisten sopimusten alttarilla” : Sisällönanalyysi vuoden 2024 käännytyslain käsittelystä eduskunnan täysistunnossa
Haunia, Heta (2025)
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501091264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501091264
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen käännytyslain käsittelyä eduskunnan täysistunnossa. Etenkin Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen on rajaturvallisuus puhututtanut Suomessa erityisen paljon. Välineellistetty maahantulo, joka on yksi Venäjän käyttämistä painostuskeinoista, on noussut tunnetuksi ilmiöksi uusien lakimuutosten ja laajan uutisoinnin myötä. Heinäkuussa 2024 astui voimaan Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi (482/2024) eli niin kutsuttu käännytyslaki, jonka tarkoituksena on estää välineellistetty maahantulo. Käännytyslain lakiprosessin aikana sekä eduskunnassa että mediassa kohdistettiin paljon huomiota muun muassa lakiesityksen perustuslaillisiin ristiriitoihin ja perustuslakivaliokunnan toimintaan.
Tässä tutkimuksessa analysoin käännytyslain valmisteluprosessia. Tutkielman aineistona on käännytyslain täysistuntokäsittelyn pöytäkirja, jota analysoin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuskysymykseni on: Miten kansanedustajat puhuvat perustuslaista ja oikeusjärjestelmästä käännytyslain käsittelyssä? Analysoin aineistoa tutkimuskysymyksen valossa keskittyen perustuslaillisuutta ja oikeusjärjestelmää koskeviin puheenvuoroihin ja näkemyksiin. Käännytyslain lakiprosessin tarjoaman esimerkin kautta tutkielman laajempana tavoitteena on tarkastella perustuslakikontrollin poliittisuutta Suomessa. Tutkimukseni lukeutuu yhteiskunnallisen oikeustutkimuksen piiriin ja tutkimukseni näkökulmaa ohjaa Critical legal studies -liike. Nojaan tutkimuksessani aiempaan perustuslakikontrollia käsittelevään tutkimukseen ja tarkastelen lopuksi tutkimustuloksiani sen valossa.
Sisällönanalyysin tuloksena erottelin aineistosta viisi kategoriaa, jotka ovat: 1. Oikeusvaltion ja demokratian puolustaminen, 2. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, 3. Käännytyslain suhde muuhun lainsäädäntöön 4. Nykyiseen sääntelyyn kriittisesti suhtautuminen ja 5. Suhtautuminen valtiosääntöoikeudelliseen asiantuntijatietoon. Analyysin perusteella on nähtävissä, että kansanedustajat tulkitsevat perustuslakia eri tavoin. Käännytyslain vaikutuksista perustuslaissa turvattaviin oikeuksiin esiintyy keskustelussa eriäviä mielipiteitä. Käännytyslain nähdään joko vahingoittavan tai vahvistavan suomalaisen oikeusvaltion asemaa. Käännytyslain suhteesta muuhun, erityisesti EU-tason säätelyyn, käydään kamppailua koskien erityisesti lain sovellettavuutta. Lakiesityksen puolustajat kokevat nykyisen säätelyn olevan liian rajoittavaa, kun taas lain vastustajat korostavat kansainvälisen oikeusjärjestelmän asettamien rajoitteiden olevan tarkoituksenmukaisia. Asiantuntijalausuntoja tulkitaan keskustelussa eri tavoin riippuen kansanedustajan omasta näkökannasta. Lisäksi osa kansanedustajista vähättelee asiantuntijatiedon merkitystä.
Tässä tutkimuksessa analysoin käännytyslain valmisteluprosessia. Tutkielman aineistona on käännytyslain täysistuntokäsittelyn pöytäkirja, jota analysoin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuskysymykseni on: Miten kansanedustajat puhuvat perustuslaista ja oikeusjärjestelmästä käännytyslain käsittelyssä? Analysoin aineistoa tutkimuskysymyksen valossa keskittyen perustuslaillisuutta ja oikeusjärjestelmää koskeviin puheenvuoroihin ja näkemyksiin. Käännytyslain lakiprosessin tarjoaman esimerkin kautta tutkielman laajempana tavoitteena on tarkastella perustuslakikontrollin poliittisuutta Suomessa. Tutkimukseni lukeutuu yhteiskunnallisen oikeustutkimuksen piiriin ja tutkimukseni näkökulmaa ohjaa Critical legal studies -liike. Nojaan tutkimuksessani aiempaan perustuslakikontrollia käsittelevään tutkimukseen ja tarkastelen lopuksi tutkimustuloksiani sen valossa.
Sisällönanalyysin tuloksena erottelin aineistosta viisi kategoriaa, jotka ovat: 1. Oikeusvaltion ja demokratian puolustaminen, 2. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, 3. Käännytyslain suhde muuhun lainsäädäntöön 4. Nykyiseen sääntelyyn kriittisesti suhtautuminen ja 5. Suhtautuminen valtiosääntöoikeudelliseen asiantuntijatietoon. Analyysin perusteella on nähtävissä, että kansanedustajat tulkitsevat perustuslakia eri tavoin. Käännytyslain vaikutuksista perustuslaissa turvattaviin oikeuksiin esiintyy keskustelussa eriäviä mielipiteitä. Käännytyslain nähdään joko vahingoittavan tai vahvistavan suomalaisen oikeusvaltion asemaa. Käännytyslain suhteesta muuhun, erityisesti EU-tason säätelyyn, käydään kamppailua koskien erityisesti lain sovellettavuutta. Lakiesityksen puolustajat kokevat nykyisen säätelyn olevan liian rajoittavaa, kun taas lain vastustajat korostavat kansainvälisen oikeusjärjestelmän asettamien rajoitteiden olevan tarkoituksenmukaisia. Asiantuntijalausuntoja tulkitaan keskustelussa eri tavoin riippuen kansanedustajan omasta näkökannasta. Lisäksi osa kansanedustajista vähättelee asiantuntijatiedon merkitystä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]