"Kukaan ei kirjoita työhakemukseen, että on ujo ja hiljainen" : Diskurssianalyysi Helsingin Sanomissa julkaistuista ujoutta käsittelevistä teksteistä
Meurman, Maari (2025)
Meurman, Maari
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501091241
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501091241
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee, minkälaisia puhetapoja ujoudesta käytetään Helsingin Sanomissa julkaistuissa teksteissä. Ujoutta on usein tarkasteltu erityisesti psykologian alalla. Tämä tutkielma lähestyy aihetta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta käsin. Aika, paikka ja kulttuuri vaikuttavat siihen, miten ujous ymmärretään. Myös medialla on suuri rooli siinä, minkälaista kuvaa ujoudesta luodaan.
Aihetta tarkastellaan sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksestä käsin. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia, joka pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkielman aineisto koostuu Helsingin sanomissa vuosina 2016–2024 julkaistuista yhdeksästä tekstistä. Teksteistä muodostettiin viisi puhetapaa, joita olivat ”meidän yhteiskuntamme ei arvosta ujoutta”, ”on hyväksyttävää olla ujo yhteiskunnassa, joka ei arvosta ujoutta”, ”ujous synnynnäisenä piirteenä”, ”ujous voimavarana” ja ”ujous piirteenä, josta on päästävä eroon”. Puhetavoissa korostuu vastapuhe yleistä ajatusta ujoudesta negatiivisena ja haitallisena ominaisuutena kohtaan. Helsingin Sanomien tekstit pyrkivät erilaisten puhetapojen avulla normalisoimaan ja puolustamaan ujoutta sekä ne nostavat esille vaihtoehtoisia tapoja ajatella ujoudesta.
Aihetta tarkastellaan sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksestä käsin. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia, joka pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkielman aineisto koostuu Helsingin sanomissa vuosina 2016–2024 julkaistuista yhdeksästä tekstistä. Teksteistä muodostettiin viisi puhetapaa, joita olivat ”meidän yhteiskuntamme ei arvosta ujoutta”, ”on hyväksyttävää olla ujo yhteiskunnassa, joka ei arvosta ujoutta”, ”ujous synnynnäisenä piirteenä”, ”ujous voimavarana” ja ”ujous piirteenä, josta on päästävä eroon”. Puhetavoissa korostuu vastapuhe yleistä ajatusta ujoudesta negatiivisena ja haitallisena ominaisuutena kohtaan. Helsingin Sanomien tekstit pyrkivät erilaisten puhetapojen avulla normalisoimaan ja puolustamaan ujoutta sekä ne nostavat esille vaihtoehtoisia tapoja ajatella ujoudesta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9001]