Rokotekriittisyys sosiaalisen median aikakaudella: Kvantitatiivinen tutkielma sosiaalisen median käytön yhteydestä rokotekriittisiin asenteisiin Suomessa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin sosiaalisen median käytön tietolähteenä yhteyttä rokotekriittisyyteen Suomessa. Kokonaisvaltaisemman ymmärryksen rokotekriittisyydestä saadakseni tarkastelen myös iän, koulutustason ja sukupuolen yhteyttä rokotekriittisyyteen Suomessa. Rokotekriittisyydellä tarkoitetaan epäluuloista suhtautumista rokotteita ja rokotusohjelmia kohtaan. Epäluuloisen suhtautumisen taustalla on usein huoli rokotteiden turvallisuudesta, tehokkuudesta ja tarpeellisuudesta. Sosiaalisessa mediassa leviää paljon rokotteisiin liittyvää disinformaatiota, eli tarkoituksellisesti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, joka voi vaikuttaa käyttäjien asenteisiin rokotteita kohtaan. Siksi on mielenkiintoista tutkia, onko sosiaalisen median käyttäminen tietolähteenä yhteydessä rokotekriittisyyteen.

Aineistonani toimii vuoden 2022 Tiedebarometri, jossa on selvitetty suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja sen kehitykseen. Käytän tutkielmassani kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Esittelen rokotekriittisyyden jakaumaa aineistossani frekvensseillä. Tarkastelen sosiaalisen median käyttämisen tietolähteenä ja rokotekriittisten asenteiden yhteyttä ristiintaulukoinnin avulla. Selvitän myös iän, koulutuksen ja sukupuolen yhteyttä kriittisempiin asenteisiin rokotteita kohtaan ristiintaulukoinnin avulla.

Tutkimukseni perusteella selkeästi suurin osa suomalaisista suhtautuu rokotteisiin myönteisesti. Valitulla tietolähteellä oli kuitenkin yhteys rokotekriittisiin asenteisiin. Sosiaalisen median itselleen tärkeäksi tietolähteeksi valinneista suurempi osuus suhtautui kriittisesti rokotteisiin kuin muita tietolähteitä valinneet. Nuoremmat ikäluokat suhtautuivat kriittisemmin rokotteisiin kuin vanhemmat ikäluokat. Matalampi koulutus oli yhteydessä kriittisempiin asenteisiin rokotteita kohtaan lukuun ottamatta kaikista matalimmin koulutettujen luokkaa. Sukupuolella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä rokotekriittisyyteen.

Rokotekriittisyyteen yhteydessä olevien tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää esimerkiksi tehokkaan tiedeviestinnän kehittämisen kannalta. Rokotekriittisyyden taustalla on usein todellista pelkoa ja huolta, johon tiedeviestinnän tulisi reagoida. Sosiaalisessa mediassa leviävä rokotekriittinen disinformaatio voi lietsoa näitä pelkoja, mikä olisi tärkeää tiedostaa tiedeviestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Taustatekijöiden, kuten iän, koulutustason ja sukupuolen yhteyden rokotekriittisyyteen huomioiminen voi puolestaan olla hyödyllistä huomioida kohdennetumman tiedeviestinnän suunnittelussa.