Kielitaito maahanmuuttajien työllistymisen esteenä: Määrällinen tutkimus pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kokemuksista

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassani tutkin, kuinka Suomessa asuvat pakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kokevat kielitaidon puutteen esteenä työllistymiselleen. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä nettomaahanmuuton ollessa ennätyskorkealla vuonna 2023 Suomessa, myös työttömien maahanmuuttajien määrä hipoi ennätyslukemia. Juuri kielitaito on useissa tutkimuksissa tunnistettu yhdeksi merkittävimmistä maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä, ja tarkastelenkin tutkimuksessani tätä teemaa PROMEQ-hankkeen kyselytutkimusaineiston (2017–2018) avulla. Analysoin aineistoa ristiintaulukoinnin sekä khiin neliö -testin avulla.

Tutkielmani teoreettiseksi viitekehykseksi valitsin inhimillisen pääoman teorian, jonka mukaan ihmisen erilaiset tiedot ja taidot, kuten kielitaito, koulutustaso ja työkokemus, selittävät yksilön talouskasvua ja esimerkiksi parempaa asemaa työmarkkinoilla. Hyödynnänkin näitä pääoman muotoja tarkastellessani tutkimuskysymyksiäni: “Missä määrin pakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kokevat puutteellisen kielitaidon estävän heidän työllistymistään verrattuna muihin esteisiin?” ja “Miten koettu suomen kielen taitotaso sekä koulutustaso ja työkokemuksen määrä vuosina vaikuttavat tähän kokemukseen?”. Lisäksi huomioin mahdollisen rekrytoinnissa tapahtuvan syrjinnän vaikutuksen työllistymiseen, mitä inhimillisen pääoman teoria ei ota huomioon, mutta mikä on kuitenkin merkittävä maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttava tekijä.

Tulosten mukaan kielitaito koettiin yleisimmin työllistymisen esteeksi muiden vaihtoehtojen joukosta, mikä myötäilee myös aiempaa tutkimustietoa. Lisäksi voidaan huomata paremman kielitaidon vähentävän lineaarisesti sen koettua rajoittavuutta, mutta hyvänkin kielitaidon omaavista kuitenkin hieman yli puolet kokivat kielitaidon yhä esteeksi työllistymiselleen. Koulutustaso ei ollut koetun kielitaidon tavoin kuitenkaan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kielitaidon rajoittavuuteen p-arvon perusteella, työkokemus taas oli – tarkastelin p-arvon sijaan syvemmin kuitenkin taulukon prosenttiosuuksien eroavaisuuksia. Koulutustason ja työkokemuksen kasvaessa myös kielitaidon rajoittavuuden kokemus pääasiallisesti kasvoi lukuun ottamatta pisimmän työkokemuksen omaavaa ryhmää. Lisäksi kaikissa eri selittävien muuttujien luokissa kielitaidon valitsi esteeksi aina yli puolet vastaajista.

Tutkimuksen perusteella kielitaito näyttäisi olevan merkittävä maahanmuuttajien työllisyyttä estävä tekijä Suomessa, ja aiempaa tutkimustietoa vastaten myös muut kyvyt näyttäisivät rakentuvan sen ympärille. Hyvänkin kielitaidon koettu riittämättömyys voi antaa viitteitä hyvin korkeista kielitaitovaatimuksista ja myös mahdollisesta syrjinnästä niiden verukkeella. Aineiston huonon edustavuuden vuoksi tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta tutkielman tavoitteena onkin nostaa aihetta pinnalle ja herättää keskustelua kielitaidon yhteydestä maahanmuuttajien työllistymiseen