Työhyvinvoinnin sosiaaliset representaatiot Ylen verkkoartikkeleissa vuonna 2024

Abstract

Tässä tutkimuksessa tutkin, millaisia ovat Yleisradion (Yle) verkkoartikkeleissa esiintyvät työhyvinvoinnin sosiaaliset representaatiot vuonna 2024. Työhyvinvointia on tutkittu kauan ja poikkitieteellisesti, ja siitä on useita tieteenalan ja tarkastelukohteen mukaisia määritelmiä. Työhyvinvointi on ollut pitkään osa valtionhallinnon työelämän kehitysohjelmia, joita on toteutettu yhdessä eri työelämätoimijoiden kanssa. Suomessa työhyvinvoinnin toteutumisen raameja määrittävät muun muassa työlainsäädäntö ja työehtosopimukset. Käsitteellinen monitulkintaisuus, asema tieteellisessä tutkimuksessa ja toisaalta yksilön elämässä sekä sen kiinnittyminen työelämän kehittämishankkeisiin ja tavoitteisiin yhdessä työelämän murrospuheen kanssa tekevät aiheesta tärkeän ja ajankohtaisen.

Tavoitteenani oli eritellä työhyvinvoinnin ”arkisia” merkityksenantoja, perustuen sosiaalisten representaatioiden teorian tarjoamaan tietoteoreettiseen viitekehykseen samalla ammentaen työhyvinvointitutkimuksen ja erityisesti työ- ja organisaatiopsykologian tarjoamasta ymmärryksestä. Laajempi tutkimuskysymykseni: ”Millaiset ovat Yle Uutisten työhyvinvointia koskevat sosiaaliset representaatiot?”, jakautuu kahteen jäsennellympään kysymykseen: ”Mitkä tekijät ilmentävät verkkoartikkeleissa työhyvinvointia?” ja ”Mitkä tekijät ilmenevät verkkoartikkeleissa työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä?”. Aineisto käsitti kuusikymmentä Ylen Uutiset-palvelussa julkaisemaa verkkoartikkelia tammikuusta lokakuun alkuun vuonna 2024.

Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla tunnistin, että työhyvinvointia ja sen ”toteutumista” ilmentävät tekijät jäsentyivät yksilö-, organisaatio- sekä yhteiskuntatasolla. Löysin myös terveydentilaa ja sen muutoksia koskevan luokan, joka liittyi kaikkiin kolmeen tasoon. Ilmentävillä tekijöillä tarkoitan tekijöitä, joiden arvioin aineistossa kuvaavan ja osoittavan työhyvinvointia ja sen tilaa. Puolestaan työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät eriytyivät analyysissani työntekijä- sekä työkohtaisiin tekijöihin yhdessä sosiaalisten tekijöiden kanssa. Myös tämän tutkimuskysymyksen kohdalla tunnistin poikkeuksia, jotka liittyivät kaikkiin kolmeen luokkaan.

Työhyvinvointi ilmeni Ylen verkkoartikkeleissa monitasoisena, fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin elementteihin sidoksisena ilmiönä. Tulokset sivusivat työhyvinvointitutkimuksen havaintoja ja jäsennyksiä, mutta sisälsivät myös arkisempia tiedonaloja. Tutkimus valaisi työhyvinvoinnin erilaisia ymmärtämisen muotoja ja merkityksenantoja, joiden tunnistamisen voidaan ajatella auttavan kaikkien työelämätoimijoiden välistä yhteisymmärrystä, yhteistyötä sekä kehitysohjelmien työhyvinvointitavoitteiden saavuttamista. Osa työhyvinvointiin yhdistettävissä olevista vaikuttavista toimijoista ja ilmiöstä jäi kuitenkin yhteiskunnallisen keskustelun katvealueeseen. Tulevaisuudessa aihepiiriä tulisi tutkia hyödyntäen eri uutismedioita, diskurssianalyysia sekä luonnollisia keskusteluja, jotta mahdollinen työhyvinvoinnin sosiaalisten representaatioiden kirjo paljastuisi. Tätä kautta voitaisiin ymmärtää laajemmin työhyvinvointiasenteita sekä yksilöiden toimintaa oman työhyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpidossa.