Asiantuntijoiden näkemykset tiedon ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutuksesta
Järvinen, Silja (2025)
Järvinen, Silja
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501081229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501081229
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen asiantuntijoiden näkemyksiä tiedon ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutuksesta. Asiantuntijoiksi määrittelen käyttämäni aineiston Tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutus 2017 perusjoukon, eli tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksesta kiinnostuneet tutkijat, päättäjät, virkamiehet sekä muut toimijat. Kyseisestä aineistosta tehdyn aiemman julkaisun mukaan asiantuntijoiden näkemykset tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutuksen nykytilasta ovat kielteisiä. Tärkeimmiksi ongelmakohdiksi on tunnistettu kiire, tarkoitushakuisuus, yksipuolisuus, digitalisaatio, tiedonlukutaito sekä kilpaileva tieto. Myös erityisesti tutkijoiden ja päättäjien näkemyksiä kartoittavassa aiemmassa tutkimuksessa on nostettu esiin monia ongelmia. Esimerkiksi poliittisten päättäjien näkemysten mukaan tutkimusnäytön käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haittaavat muun muassa henkilökohtaisen kontaktin puuttuminen tutkijoiden ja päättäjien väliltä, tutkimuksen ajankohtaisuuden puute, molemminpuolinen epäluottamus sekä valta- ja budjettiongelmat. Lisäksi yhteiskuntatieteilijöiden ja päättäjien välisiä katkoksia on selitetty kahden yhteisön teorialla. Tiedon ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutus on hyvin ajankohtainen aihe. Näkemyksiä tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutuksesta on tärkeää tutkia, jotta voitaisiin esimerkiksi tunnistaa vuorovaikutusprosessien ongelmia ja kehittää niihin ratkaisuja.
Tässä tutkielmassa siis tarkastelen, mitä ovat asiantuntijoiden mielipiteet tiedon ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutuksesta ja miten nämä mielipiteet mahdollisesti eroavat toisistaan eri asiantuntijaryhmien välillä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Mitä mieltä asiantuntijat ovat tiedon ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutuksen toimivuudesta nyky-Suomessa? ja 2. Mitä eroja on havaittavissa eri asiantuntijaryhmien mielipiteissä koskien tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusta? Tutkimushypoteesini ovat: 1. Asiantuntijat eivät pidä tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusta erityisen toimivana nyky-Suomessa ja 2. Eri asiantuntijaryhmät näkevät tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen nykytilan yhtä ongelmaisena. Vastatakseni tutkimuskysymyksiini analysoin Tiedon ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutus 2017-aineistoa, jossa on kartoitettu tiedon ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutuksesta kiinnostuneiden toimijoiden mielipiteitä (N = 531). Analyysimenetelminä käytän yksisuuntaista varianssianalyysiä, ristiintaulukointia ja pääkomponenttianalyysiä. Selitettävinä muuttujina käytän tiedon tarjonnan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon nykytilaa kuvaavista väittämistä muodostettuja muuttujia. Selittävinä muuttujina käytän vastaajan taustatahoa sekä roolia yhteiskunnallisen päätöksenteon kentässä.
Tutkimustulosteni mukaan asiantuntijoiden näkemykset tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutuksen nykytilasta vaikuttavat olevan enimmäkseen kielteisiä. Ensinnäkin tiedon hyödyntämisen poliittisessa päätöksenteossa nähtiin olevan pikemminkin huonolaatuista kaikkien asiantuntijoiden keskuudessa etenkin eri tietotyyppien systemaattisen hyödyntämisen, tiedon tuottajien saamien kannustimien sekä digitalisaation tarjoamien tiedon tuotannon mahdollisuuksien hyödyntämisen näkökulmasta. Varianssianalyysin perusteella voidaan myös sanoa, että nämä mielipiteet ovat todennäköisesti samanlaiset eri taustatahoista tulevien asiantuntijoiden keskuudessa. Toisekseen kaikkien vastaajien keskuudessa päätöksenteon laatu nähtiin pikemminkin huonona tiedon hyödyntämisen osalta. Päätöksentekoa ei siis nähty erityisen avoimena, systemaattisena tai ennakkoluulottomana, eikä päättäjien tiedon arviointikykyä nähty erityisen hyvänä. Varianssianalyysin perusteella voidaan sanoa 5 % riskitasolla, että politiikan ja hallinnon edustajien näkemykset olivat tässä suhteessa hieman myönteisempiä kuin tutkimuslaitosten, yliopistojen tai korkeakoulujen edustajien sekä muiden toimijoiden näkemykset. Kolmanneksi vastaajat näyttivät yhteensä olevan enemmän sitä mieltä, että asiantuntijat ymmärtävät hyvin oman asiantuntijuutensa rajat ja että tutkimukseen perustuva asiantuntijuus ei ole yliarvostettua käytännön kokemukseen nähden. Lisäksi varianssianalyysin perusteella voidaan sanoa 5 % riskitasolla, että muut -taustataholuokan edustajat näkivät asiantuntijoiden ymmärtävän hieman huonommin oman asiantuntijuutensa rajat sekä tutkimukseen perustuvan asiantuntijuuden hieman yliarvostetumpana käytännön kokemukseen nähden kuin muut tarkastellut ryhmät. Neljänneksi asiantuntijoiden mielipiteet siitä, näkevätkö he tiedon puutteen vaikeuttavan monien nyky-yhteiskunnan ongelmien ratkaisua, olivat hyvin kahtia jakautuneita ollen joko samaa tai eri mieltä. Tässä näkemyksessä ei todennäköisesti ole eroja eri taustatahojen välillä. Lisäksi yhteiskunnallisen päätöksenteon kentän eri roolien mielipiteiden voidaan tulkita olevan todennäköisesti samanlaiset kaikkien muuttujien tarkasteluissa.
Tässä tutkielmassa siis tarkastelen, mitä ovat asiantuntijoiden mielipiteet tiedon ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutuksesta ja miten nämä mielipiteet mahdollisesti eroavat toisistaan eri asiantuntijaryhmien välillä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Mitä mieltä asiantuntijat ovat tiedon ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutuksen toimivuudesta nyky-Suomessa? ja 2. Mitä eroja on havaittavissa eri asiantuntijaryhmien mielipiteissä koskien tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusta? Tutkimushypoteesini ovat: 1. Asiantuntijat eivät pidä tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusta erityisen toimivana nyky-Suomessa ja 2. Eri asiantuntijaryhmät näkevät tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen nykytilan yhtä ongelmaisena. Vastatakseni tutkimuskysymyksiini analysoin Tiedon ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutus 2017-aineistoa, jossa on kartoitettu tiedon ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutuksesta kiinnostuneiden toimijoiden mielipiteitä (N = 531). Analyysimenetelminä käytän yksisuuntaista varianssianalyysiä, ristiintaulukointia ja pääkomponenttianalyysiä. Selitettävinä muuttujina käytän tiedon tarjonnan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon nykytilaa kuvaavista väittämistä muodostettuja muuttujia. Selittävinä muuttujina käytän vastaajan taustatahoa sekä roolia yhteiskunnallisen päätöksenteon kentässä.
Tutkimustulosteni mukaan asiantuntijoiden näkemykset tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutuksen nykytilasta vaikuttavat olevan enimmäkseen kielteisiä. Ensinnäkin tiedon hyödyntämisen poliittisessa päätöksenteossa nähtiin olevan pikemminkin huonolaatuista kaikkien asiantuntijoiden keskuudessa etenkin eri tietotyyppien systemaattisen hyödyntämisen, tiedon tuottajien saamien kannustimien sekä digitalisaation tarjoamien tiedon tuotannon mahdollisuuksien hyödyntämisen näkökulmasta. Varianssianalyysin perusteella voidaan myös sanoa, että nämä mielipiteet ovat todennäköisesti samanlaiset eri taustatahoista tulevien asiantuntijoiden keskuudessa. Toisekseen kaikkien vastaajien keskuudessa päätöksenteon laatu nähtiin pikemminkin huonona tiedon hyödyntämisen osalta. Päätöksentekoa ei siis nähty erityisen avoimena, systemaattisena tai ennakkoluulottomana, eikä päättäjien tiedon arviointikykyä nähty erityisen hyvänä. Varianssianalyysin perusteella voidaan sanoa 5 % riskitasolla, että politiikan ja hallinnon edustajien näkemykset olivat tässä suhteessa hieman myönteisempiä kuin tutkimuslaitosten, yliopistojen tai korkeakoulujen edustajien sekä muiden toimijoiden näkemykset. Kolmanneksi vastaajat näyttivät yhteensä olevan enemmän sitä mieltä, että asiantuntijat ymmärtävät hyvin oman asiantuntijuutensa rajat ja että tutkimukseen perustuva asiantuntijuus ei ole yliarvostettua käytännön kokemukseen nähden. Lisäksi varianssianalyysin perusteella voidaan sanoa 5 % riskitasolla, että muut -taustataholuokan edustajat näkivät asiantuntijoiden ymmärtävän hieman huonommin oman asiantuntijuutensa rajat sekä tutkimukseen perustuvan asiantuntijuuden hieman yliarvostetumpana käytännön kokemukseen nähden kuin muut tarkastellut ryhmät. Neljänneksi asiantuntijoiden mielipiteet siitä, näkevätkö he tiedon puutteen vaikeuttavan monien nyky-yhteiskunnan ongelmien ratkaisua, olivat hyvin kahtia jakautuneita ollen joko samaa tai eri mieltä. Tässä näkemyksessä ei todennäköisesti ole eroja eri taustatahojen välillä. Lisäksi yhteiskunnallisen päätöksenteon kentän eri roolien mielipiteiden voidaan tulkita olevan todennäköisesti samanlaiset kaikkien muuttujien tarkasteluissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]