Valta koulun arjessa : Henkilöstön käsityksiä vallankäytöstä koulumaailmassa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma on laadullinen fenomenografinen tutkimus, jonka tarkoituksena on tuoda esiin ja tarkastella koulun henkilöstön käsityksiä vallankäytöstä ja vallan ilmenemisestä osana koulun kontekstia. Tutkimus pyrkii tarjoamaan syvällistä ymmärrystä vallankäytön ja vallan ilmenemisen monimuotoisuudesta koulun kontekstissa sekä tuomaan esiin koulun henkilöstön näkemyksiä vallasta osana sosiaalisia suhteita, arjen käytänteitä ja yhteiskunnallisia rakenteita.

Tutkimuskysymykset ovat ”Mihin vallankäyttö perustuu koulun kontekstissa koulun henkilöstön käsitysten mukaan?” sekä ”Miten vallankäyttö ilmenee koulun kontekstissa koulun henkilöstön käsitysten mukaan?”. Tutkimuskysymyksiä pohtiessa on huomioitu, että kouluun liittyvää valtaa voitaisiin tarkastella monesta eri näkökulmasta. Tämän tutkimuksen kohderyhmää yhdistäviä tekijöitä ovat oppilaiden kanssa toimiminen sekä aktiivinen rooli koulun opetukseen sidoksissa olevassa arjessa.

Tutkimuksen aineisto on kerätty koulunkäynninohjaajille, opettajille ja rehtoreille kohdennetulla kyselylomakkeella, johon vastaajat ovat tuottaneet avoimia vastauksia. Kyselylomakkeella saatiin 101 henkilön tuottama tutkimusaineisto. Tutkimus ei pyri tuottamaan yleistyksiä tai yleistettäviä johtopäätöksiä vallasta, vaan fenomenografisen tutkimusperinteen mukaisesti tarkastelemaan ja vertailemaan koulun henkilöstön käsityksien yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Koska tutkimuksen ote on fenomenografinen, on tutkimuksen analyysi aineistolähtöinen ja siitä on fenomenografisen tutkimustavan mukaisesti muodostettu kuvauskategorioita sekä visuaaliset tulosavaruudet, jotka esittävät tutkimuksen päätulokset.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vallankäyttö koulun arjessa on moniulotteinen ja osin ristiriitainen ilmiö, jossa korostuvat eri toimijoiden roolit, vastuut ja vaikutusmahdollisuudet. Tutkimuksen tuloksia tarkastellaan Foucault’n valtateorian kolmen tason, sosiaalisten valtasuhteiden, hallinnan sekä strategisen vallan näkökulmasta. Sosiaaliset valtasuhteet koulun kontekstissa rakentuvat vuorovaikutuksen ja hierarkioiden kautta, mikä korostaa vuorovaikutustaitojen ja oikeudenmukaisen toimintakulttuurin merkitystä. Hallintavalta puolestaan perustuu rakenteisiin ja arjen toistuviin käytäntöihin. Tutkimuksessa nousi kuitenkin esiin ristiriitoja sääntöjen noudattamisen ja niistä joustamisen välillä sekä huolta vallan oikeudenmukaisuudesta. Strategisen vallan osalta ulkopuoliset vaikuttajat, kuten opetushallitus ja paikalliset koulutuspoliittiset päätöksentekijät, koettiin etäisinä koulun arjesta.