EU-maista Suomeen lähetettyjen rakennusalan työntekijöiden työtapaturmavakuuttaminen

Abstract

Tässä tutkielmassa selvitetään, millainen EU-maista Suomeen lähetettyjen rakennusalan työntekijöiden työtapaturmavakuuttamisen nykytila on, ja miten vakuutusturvaa voitaisiin kehittää tulevaisuutta ajatellen. Tutkimuksessa perehdytään rakennusalan lähetettyihin työntekijöihin, työtapaturmavakuuttamiseen osana sosiaaliturvaa, sekä sen koordinaatioon EU-tasolla. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. ’’Miten EU-maista Suomeen lähetettyjen rakennusalan työntekijöiden työtapaturmavakuuttaminen toteutuu käytännössä?’’, 2. ’’Millaisia haasteita kansainväliseen työtapaturmavakuuttamiseen liittyy?’’ ja 3. ’’Miten työtapaturmavakuuttamisen EU-koordinaatiota voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin lähetettyjen rakennusalan työntekijöiden oikeuksia ja tarpeita?’’.

Ensimmäisessä teorialuvussa avataan EU:n lähetettyjen työntekijöiden ilmiötä suomalaisella rakennusalalla, lainsäädäntöä sekä toimialakohtaisia käytänteitä. Toisessa teorialuvussa taas tutustutaan työtapaturmavakuuttamiseen osana suomalaista sosiaaliturvaa sekä vakuuttamisen ja EU-koordinaation lainsäädäntöön. Kansainvälisen menettelyn toimeenpano lähetettyjen rakennusalan työntekijöiden keskuudessa nousee teoriassa erittäin keskeiseksi. Empiriaosuus on tutkielmassa kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto koostuu asiantuntijahaastatteluista. Haastatteluihin osallistui useita aihealueen parissa työskenteleviä asiantuntijoita työn kannalta merkityksellisistä organisaatioista. Aineistoa analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin ja sitä peilataan tutkielmassa esiteltyyn teoriaan.

Tutkielman tulokset tuovat esiin vakuutusturvan sujuvien teemojen lisäksi myös useita haasteita. Keskeisiksi toimiviksi asioiksi nousevat sääntelyn luoma vankka perusta, Suomessa annettavan neuvonnan mahdollisuudet sekä luotto dokumentaation oikeellisuuteen. Suurimpia haasteita syntyy silloin, kun lähettävät työnantajat eivät ymmärrä kaikkia velvollisuuksiaan, tietoa ei osata itse hakea tai väärinkäytöksiä tehdään jopa tahallisesti. Tulokset osoittavat, että kehitettävää olisi työnantajien toiminnan suhteen myös EU:n sisäisessä tiedonvaihdossa, työmarkkinaosapuolten rekisteröinnissä, valvonnassa sekä uusien informointikanavien hyödyntämisessä. EU:n lähetettyjen rakennusalan työntekijöiden työtapaturmavakuuttamisen tarkastelu osoittautuu Suomen kansainvälistyvien työmarkkinoiden kannalta erittäin ajankohtaiseksi tutkimuskohteeksi.