Marinin hallituksen tasa-arvotavoitteiden tarkastelu tasa-arvolain näkökulmasta
Haapanen, Nea (2025)
Haapanen, Nea
2025
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024122111517
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024122111517
Tiivistelmä
Tasa-arvo kuvastaa yksilöiden yhtäläistä ihmisarvoa. Suomessa sukupuolten tasa-arvoa edistetään lainsäädännön keinoin. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä perustuslaki (731/1999) estävät sukupuoleen perustuvan syrjinnän, samalla velvoittaen viranomaiset edistämään tasa-arvoa. Tasa-arvolaki sisältää syrjinnän kiellot, tasa-arvon edistämissäännöt sekä oikeussuojan mekanismit. Kansainvälinen oikeus, kuten EU-oikeus vahvistavat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvon toteutumista. Tasa-arvo on kehittynyt historiassa vaiheittain, alkaen Platonin ja Aristoteleen pohdinnoista. Suomi on yksi tasa-arvon edelläkävijöistä, mutta lainsäädäntö kaipaa edelleen muuttavassa yhteiskunnassa jatkuvasti kehitystä.
Tutkimuksen tehtävä on tarkastella Sanna Marinin hallituskauden (10.12.2019–20.6.2023) luoman tasa-arvo-ohjelman 2020–2023 asettamien tasa-arvotavoitteiden ja toimenpiteiden näkyvyyttä naisten ja miesten välisen tasa-arvolainsäädännön kehityksessä vuosien 2020–2023 aikana. Tasa-arvo-ohjelma 2020–2023 painottaa sukupuolten tasa-arvon edistämistä, työelämän ja perhevastuiden tasapainoa sekä syrjinnän ja naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämistä. Keskeisinä oikeuslähteinä tutkimuksessa on naisten ja miesten välinen tasa-arvolaki, Suomen perustuslaki sekä muu oikeuskäytäntö.
Tutkimusmetodeina ovat oikeushistoria sekä oikeusdogmatiikka. Oikeushistorialle ominaista on menneen ajan oikeusjärjestyksen ja oikeuskäytännön analysoiminen sekä oikeudellisten muutosten syiden ja seurauksien tulkinta. Oikeushistoria yhdistää oikeuden muutoksen yhteiskunnalliseen muutokseen historiallisessa kontekstissa. Oikeusdogmatiikan eli lainopin avulla tulkitaan ja tarkastellaan voimassa olevaa oikeutta. Tutkimuksen avulla syvennytään kriittisesti tasa-arvolainsäädännön kehitykseen yhteiskunnallisena ilmiönä aiempien tasa-arvolain säädösten kautta.
Tutkimuksen oikeustapaustarkastelussa nousee esiin naisten sukupuolesta johtuva välillinen syrjintä. Oikeuden antamissa päätöksissä painotetaan kansallisen tasa-arvolainsäädännön lisäksi kansainvälistä oikeutta ja sen merkitystä päätöksentekoon. Sukupuolten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto perustuvat oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Marinin hallituskaudella laaditut tasa-arvotavoitteet sisälsivät toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Merkittäviä saavutuksia olivat tasa-arvosuunnitelman laajentaminen varhaiskasvatukseen sekä hyvinvointialueen sisällyttäminen tasa-arvolainsäädäntöön.
Tutkimuksen tehtävä on tarkastella Sanna Marinin hallituskauden (10.12.2019–20.6.2023) luoman tasa-arvo-ohjelman 2020–2023 asettamien tasa-arvotavoitteiden ja toimenpiteiden näkyvyyttä naisten ja miesten välisen tasa-arvolainsäädännön kehityksessä vuosien 2020–2023 aikana. Tasa-arvo-ohjelma 2020–2023 painottaa sukupuolten tasa-arvon edistämistä, työelämän ja perhevastuiden tasapainoa sekä syrjinnän ja naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämistä. Keskeisinä oikeuslähteinä tutkimuksessa on naisten ja miesten välinen tasa-arvolaki, Suomen perustuslaki sekä muu oikeuskäytäntö.
Tutkimusmetodeina ovat oikeushistoria sekä oikeusdogmatiikka. Oikeushistorialle ominaista on menneen ajan oikeusjärjestyksen ja oikeuskäytännön analysoiminen sekä oikeudellisten muutosten syiden ja seurauksien tulkinta. Oikeushistoria yhdistää oikeuden muutoksen yhteiskunnalliseen muutokseen historiallisessa kontekstissa. Oikeusdogmatiikan eli lainopin avulla tulkitaan ja tarkastellaan voimassa olevaa oikeutta. Tutkimuksen avulla syvennytään kriittisesti tasa-arvolainsäädännön kehitykseen yhteiskunnallisena ilmiönä aiempien tasa-arvolain säädösten kautta.
Tutkimuksen oikeustapaustarkastelussa nousee esiin naisten sukupuolesta johtuva välillinen syrjintä. Oikeuden antamissa päätöksissä painotetaan kansallisen tasa-arvolainsäädännön lisäksi kansainvälistä oikeutta ja sen merkitystä päätöksentekoon. Sukupuolten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto perustuvat oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Marinin hallituskaudella laaditut tasa-arvotavoitteet sisälsivät toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Merkittäviä saavutuksia olivat tasa-arvosuunnitelman laajentaminen varhaiskasvatukseen sekä hyvinvointialueen sisällyttäminen tasa-arvolainsäädäntöön.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9818]