Kohti vaikuttavampia työllisyyspalveluita: Tapaustutkimus Turun työllisyysalueen toimeenpanon suunnittelusta

Abstract

Vuoden 2025 alussa Suomeen muodostuu 45 työllisyysaluetta osana työ- ja elinkeinouudistusta. Työ- ja elinkeinouudistuksen tavoitteena on tuoda työllisyyspalvelut lähemmäksi henkilö- ja yritysasiakkaita sekä poistaa kohtaanto-ongelmaa, jotta työnhakijat löytävät työtä ja yritykset osaajia. Uudistuksella tavoitellaan myös alueiden elinvoiman lisääntymistä. Turun työllisyysalue on yksi 45 aloittavasta työllisyysalueesta. Se on muodostettu 23 kunnasta ja on kuntien määrässä mitattuna Suomen suurin työllisyysalue. Turun työllisyysalueella on monimuotoinen kuntarakenne ja kaksikielisiä alueita ja tästä syystä se toimii hyvänä kohteena tapaustutkimukselle. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten kansallisen tason tavoitteet ja ohjeet ohjaavat Turun työllisyysalueen toimeenpanon suunnittelua työ- ja elinkeinouudistuksessa ja miten Turun työllisyysalue on pyrkinyt huomioimaan suunnittelussaan työllisyysalueen erityispiirteet ja toimintaympäristön.

Tutkielma on tapaustutkimus, joka mahdollistaa laajan lähteiden käytön. Lähteinä tutkielmassa on ollut kansallisen ja paikallisen tason valmistelumateriaaleja sekä paikallistason uutisointia, blogikirjoituksia ja tiedotteita. Analyysimenetelmänä tutkielmassa on käytetty teoriaohjaavaa analyysia. Tutkielman viitekehyksen muodostaa organisaatioiden kontingenssiteoria ja Henry Mintzbergin oppi strategian muotoutumisen eri vaiheista.

Tutkielman aineistosta nousi esiin kolme keskeistä teemaa: resurssit, palvelut ja yhdyspinnat. Näiden rinnalle nousi myös elinvoiman teema. Tutkielman tulosten perusteella Turun työllisyysalueella oli huomioitu hyvin kansallisella tasolla annetut ohjeistukset ja linjaukset. Kansallisen tason ohjaus oli kuitenkin hyvin löyhää ja valvonta vaikutti olevan vähäistä. Turun työllisyysalueen sisällä suunnittelutyötä tehtiin kunnissa hyvin itsenäisesti paikalliset olosuhteet ja tarpeet huomioiden. Tutkielman pohjalta on mahdollista tehdä jatkotutkimusta uudistuksen vaikutuksista sen täytäntöönpanon jälkeen.