Suomen Kuvalehdessä julkaistut kannanotot Suomen liittymisestä Euroopan unioniin vuosina 1993–1994

Abstract

Suomi liittyi Euroopan unioniin 1.1.1995 lokakuussa 1994 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen, jossa 57 % suomalaisista päätyi tukemaan Euroopan unioniin liittymistä. Suomen eduskunta hyväksyi kansanäänestyksen jälkeen Suomen liittymisen Euroopan unioniin. Jäsenyysneuvottelut olivat alkaneet jo helmikuussa 1993 ja ne herättivät laajalti keskustelua suomalaisessa mediassa. Jäsenyysneuvottelujen vaikeimmat kysymykset liittyivät maatalouteen ja alue- sekä rakennepolitiikkaan. Tämä tutkielma tarkastelee, mitkä aiheet erityisesti nousivat esille keskusteltaessa Suomen EU-jäsenyydestä, millaisin perustein liittymistä Euroopan unioniin vastustettiin ja kannatettiin sekä miten suomalaisten asenteet näkyivät Suomen Kuvalehdessä vuosina 1993–1994. Tutkielman alkuperäislähteinä ovat pääasiassa Suomen Kuvalehdessä selkeästi kantaa ottavat kirjoitukset, joiden lisäksi tutkielmassa käsitellään valikoidusti myös muita lehden julkaisuja aiheeseen liittyen. Alkuperäisaineiston tulkintaan käytän laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, sillä tutkielman tarkoituksensa on analysoida kannanottojen asiasisältöjä ja niiden merkityksiä. Kaikista eniten kannanottoja esitettiin maataloudesta, mutta myös kilpailukyky, talous, liittoutuneisuus, tuleva kansanäänestys ja aluepolitiikka herättivät paljon ajatuksia suomalaisissa. Useassa kantaa ottavassa julkaisussa pelättiin EU-jäsenyyden aiheuttamia vaikutuksia maataloudelle, mutta maatalouden merkittävää roolia EU-neuvotteluissa myös arvosteltiin. Suomen puolueettomuuspolitiikan muuttuminen herätti kirjoittajissa paljon tunteita ja osa kirjoittajista koki Suomen itsenäisyyden kärsivän länteen integroitumisen takia. Useampi kirjoittaja oli sitä mieltä, että Suomen on seurattava Ruotsin linjaa EU-jäsenyyden suhteen ja liityttävä EU:hun vain, jos Ruotsikin liittyy. Suurin osa talouteen liittyvistä kannanotoista uskoi EU-jäsenyyden olevan hyödyksi Suomen taloudelle, mutta tässä yhteydessä EU:n vaihtoehdoksi esitettiin myös pelkkää ETA-sopimusta. Vaikka Suomen EU-jäsenyyttä sekä aktiivisesti tuettiin että vastustettiin Suomen Kuvalehden julkaisuissa, lehden pääasiallinen kanta oli jäsenyyttä tukeva. Lehteen kirjoittaneiden kantaa ottavissa teksteissä ero jäsenyyttä vastustavien ja tukevien julkaisujen määrän välillä oli pienempi, mutta suuremmassa osassa kuitenkin uskottiin EU-jäsenyydestä seuraavan enemmän hyötyjä kuin haittoja.