“Sä et oo mä, sä et tiiä, mitä mä voin tuntea” : Viertolan kouluampumisen jälkeisen mediakeskustelun diskurssit lapsista ja nuorista

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen huhtikuussa 2024 tapahtuneen Viertolan kouluampumisen jälkeistä mediakeskustelua lasten ja nuorten pahoinvoinnista kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Analyysissä aineistonani toimii Ylen A-studion kaksi jaksoa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia puheääniä A-studion keskusteluissa esiintyy, ja mitä diskursseja puheäänet käyttävät lapsista ja nuorista puhuessaan.

Lasten ja nuorten ääni on mediassa usein aliedustettuna, minkä vuoksi on mielekästä tarkastella kriittisesti sitä, ketkä lapsia ja nuoria koskevassa mediakeskustelussa pääsevät ääneen ja miten he ääntään käyttävät. Koska Viertolan kouluampuminen ja sitä seurannut pahoinvointikeskustelu kosketti suoraan lapsia ja nuoria, on perusteltua kiinnittää huomiota juuri lasten ja nuorten toimijuuteen keskustelussa.

Toteutin analyysini tunnistamalla ja erittelemällä ensiksi A-studion keskusteluihin osallistuvat puheäänet. Analysoimissani A-studion jaksoissa esiintyi asiantuntijoiden, toimittajien sekä nuorten puheäänet. Asiantuntijoiden puheääniä edustivat lapsiasia-valtuutettu, kehityspsykologian professori, Mieli ry:n johtava psykologi, kasvatusohjaaja sekä kuraattori. Nuorten puheääntä edustivat kaksi yläkoululaista nuorta.

Puheäänien erittelyn jälkeen tutkin kriittisen diskurssianalyysin keinoin, millaisia diskursseja puheäänet käyttävät. Löysin A-studion jaksoista neljä diskurssia, jotka nimesin nuoret uhkana -diskurssiksi, toiseuttamisen diskurssiksi, uhridiskurssiksi ja äänettömät nuoret -diskurssiksi. Lisäksi käsittelin analyysissäni puheäänten ja diskurssien välistä suhdetta eli sitä, miksi tietty puheääni käyttää tietynlaista diskurssia.