Kunnallishallinnon strategiatyön ketteryyden merkitys : Ketterien menetelmien piirteet ja niiden soveltuvuus suomalaisen kunnallishallinnon strategiatyössä

Abstract

Suomen perustuslain nojalla itsehallinnolliset ja verotusoikeudelliset kunnat muodostavat kunnallishallinnon hallinnon tason, josta vastaavat kuntalain mukaisesti viranhaltijat sekä demokraattisesti vaaleilla valitut kunnan- tai kaupunginvaltuustot. Niukoilla resursseilla toimivaa kunnallishallintoa kompleksissa julkishallinnon toimintaympäristössä ohjaa lakisääteinen kuntastrategia, jonka luomiseen ja toimeenpanoon tarvitaan strategiatyötä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilastollisesti samankaltaisten Tampereen kehyskuntien strategiatyötä ja siitä ilmeneviä ketterien menetelmien piirteitä, pyrkimyksenä selvittää strategiatyön ketteryyden merkitystä. Agile-ajatteluun liittyviä ketteriä menetelmiä on jo pitkään sovellettu ja tutkittu yksityisellä sektorilla, mutta niiden vaikutteet ja käytännön esimerkit Suomen kunnallishallinnon strategiatyössä muodostavat toistaiseksi merkittävän tutkimuskatveen. Tämä tutkimus vastaa tutkimuskatveeseen tarjoamalla tutkittua tietoa kolmen kunnan strategiatyön tavoista sekä niistä heijastuvista ketterien menetelmien piirteistä.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti aineistolähtöisenä monitapaustutkimuksena ja sen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimusta varten haastateltiin yhtä strategiatyön kannalta keskeistä viranhaltijaa kustakin kolmesta tutkittavasta kunnasta, kiinnittäen erityistä huomiota tutkimuksen luotettavuuteen ja eettisyyteen.

Aineiston löydökset osoittavat kunnallishallinnon strategiatyön heijastavan ketterien menetelmien piirteitä, kuten joustavuutta, iteratiivisuutta, osallistamista ja yhteiskehittämistä. Löydöksissä painottui erityisesti kunnan asukkaiden osallistaminen strategiatyöhön esimerkiksi yhteiskehittämisen avulla, jota selittää kuntien lakisääteinen velvollisuus kuntalaisten osallistamiseen. Osallistamisen tavat kuitenkin vaihtelivat kunnittain, osan painottaessa digitalisaation mahdollistamia alustoja ja osan käyttäessä perinteisempiä tapoja, kuten postitse lähetettäviä kyselyitä. Strategiatyön ja sen tukena hyödynnettävien menetelmien suurimpina haasteina koettiin resurssien rajallisuus, strategiatyön jatkuvuuden turvaaminen poliittisessa toimintaympäristössä sekä strategian jalkauttaminen käytännössä.

Tutkimuksen löydökset viittaavat ketterien menetelmien piirteiden olevan sovellettavissa kunnallishallinnon strategiatyöhön ja ketteryyden olevan tärkeää strategiatyössä, mutta tutkimus oli rajallinen niin ajallisesti kuin aineistollisesti, eikä sen pohjalta voida vielä tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Jatkotutkimuksessa tulisi tarkastella ketterien menetelmien piirteiden pitkän aikavälin vaikutuksia sekä kerätä tietoa myös muilta kuin johtavassa asemassa toimivilta viranhaltijoilta erilaisten näkökulmien saamiseksi. Rajallisuudestaan huolimatta tutkimus tarjoaa konkreettisia esimerkkejä ketteryyden ilmenemisestä ja merkityksestä kunnallishallinnon strategiatyössä.