Hurdana nyhetsteman behandlar radionyheter på lätt språk? : Variation i Yle Nyheter på lätt svenska och i Yle Uutiset selkosuomeksi
Runkokari, Annika (2024)
Runkokari, Annika
2024
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024123011717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024123011717
Tiivistelmä
Syftet med den här avhandlingen är att skapa ny kunskap om lättspråkliga nyheterna genom att bättre förstå hurdana nyhetsteman Yle Uutiset selkosuomeksi och Yle Nyheterna på Lätt Svenska behandlar. Detta gör jag genom att studera hurdan variation det förekommer i nyhetstemana både på en helhetsnivå och mellan de två språken. Som material i avhandlingen fungerar nyheterna i Yles finsk- och svenskspråkiga lättspråkliga radionyhetssändningarna inom tidsperioden 20.10.2023-19.12.2023. Materialet består av sammanlagt 135 transkriberingar av nyheterna varav 67 är finskspråkiga och 68 svenskspråkiga. Med hjälp av innehållsanalys kategoriserade jag nyhetstemana i materialet och använder kategoriseringen för att identifiera variationen som förekommer i materialet.
Som bakgrund för avhandlingen fungerar idén om Yle som en garant för tillgänglig kommunikation och de svenskspråkigas ställning som en minoritet i Finland. Avhandlingens bakgrund innefattar också generell information om lättspråkliga nyheter i Finland. Den teoretiska referensramen bygger på tillgänglighet, lätt språk och journalistik. De centrala begreppen i avhandlingen är tillgänglighet, tillgänglig kommunikation, språkliga rättigheter, delaktighet och lätt språk.
Analysen visar att lättspråkliga nyheterna som Yle producerar täcker en bred skala av olika typer av nyhetsteman. Nyheterna behandlar teman kring det finska samhället, kultur, naturförhållanden och internationella nyheter. Variation förekommer när man granskar materialet som helhet, alltså de finsk- och svenskspråkiga nyheterna tillsammans samt när man jämför de två språken sinsemellan. När man granskar hela materialet märker man att vissa teman, som till exempel det finska samhället, förekommer oftare i nyheterna än de andra temana. Dessutom betonas temana olika mellan de två språken. Det finns alltså skillnader i det hur ofta olika teman behandlas. Till exempel i de finskspråkiga nyheterna tas temana rättigheter och säkerhet upp oftare än i de svenskspråkiga nyheterna. De finskspråkiga nyheterna innehåller också alltid en väderprognos medan de svenskspråkiga gör det inte. I stället behandlar de svenskspråkiga nyheterna till exempel temat idrott som inte förekommer i de finskspråkiga nyheterna. Generellt tar de svenskspråkiga nyheterna alltså upp mer olika nyhetsteman medan de finskspråkiga nyheterna fokuserar mer på vissa teman. Det finns alltså mer variation i nyhetstemana i de svenskspråkiga nyheterna. Dessutom syns det ett finlandssvenskt perspektiv i de svenskspråkiga nyheterna. Det betyder att de svenskspråkiga nyheterna berättar ofta om nyheter som tar plats i de svenskspråkiga områdena i Finland. De finskspråkiga nyheterna fokuserar inte till ett visst område. Dessutom tar de svenskspråkiga nyheterna upp mer nyheter om Norden än de finskspråkiga gör.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on luoda uutta tietoa selkokielisistä uutisista tarkastelemalla sitä, millaisia uutisaiheita Yle Uutiset selkosuomeksi ja Yle Nyheterna på Lätt Svenska käsittelevät. Tutkin millaista vaihtelua uutisaiheissa esiintyy uutisten kokonaistasolla sekä suomen- ja ruotsinkielisten uutisten välillä. Tutkielman materiaalina on Ylen suomen- ja ruotsinkieliset selkokieliset radiouutislähetykset, jotka on julkaistu aikaväillä 20.10.2023-19.12.2023. Materiaali muodostuu yhteensä 135:n uutisen transkriptioista, joista 67 on suomenkielisiä ja 68 ruotsinkielisiä. Sisällönanalyysin avulla loin materiaalin uutisaiheista kategorisoinnin, jonka avulla etsin materiaalista vaihtelua.
Tutkielman taustana on ajatus Ylestä saavutettavan viestinnän takaajana sekä ruotsinkielisten vähemmistöasemasta Suomessa. Tutkielman taustaan sisältyy myös yleistä tietoa selkokielisistä uutisista Suomessa. Teoriaosuus koostuu saavutettavuuden, selkokielen sekä journalistiikan teorioista. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat saavutettavuus, saavutettava viestintä, kielelliset oikeudet, osallisuus ja selkokieli.
Analyysin pohjalta voidaan todeta, että Ylen tuottamat selkouutiset käsittelevät laajasti erilaisia uutisaiheita. Uutiset käsittelevät aiheita, jotka liittyvät Suomen yhteiskuntaan, kulttuuriin, luonnonolosuhteisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin. Vaihtelua uutisaiheissa esiintyy kokonaistasolla eli kun suomen- ja ruotsinkielisiä uutisia tarkastellaan yhdessä sekä myös kun suomen- ja ruotsinkielisiä uutisia vertaillaan keskenään. Tietyistä aihekategorioista kuten esimerkiksi Suomen yhteiskuntaan liittyvistä aiheista raportoidaan enemmän kuin muista. Sen lisäksi eri aiheet painottuvat eri tavoin suomen- ja ruotsinkielisissä uutisissa. Suomenkieliset uutiset käsittelevät esimerkiksi aiheita oikeudet ja turvallisuus enemmän kuin ruotsinkieliset uutiset. Suomenkielisiin uutisiin sisältyy myös aina säätiedotus, kun taas ruotsinkielisiin ei. Sen sijaan ruotsinkieliset uutiset käsittelevät aiheita kuten esimerkiksi urheilu, joita ei esiinny ollenkaan suomenkielisissä uutisissa. Ruotsinkieliset uutiset käsittelevät siis enemmän erilaisia aiheita, kun taas suomenkieliset keskittyvät enemmän tiettyihin aiheisiin. Ruotsinkielisten uutisten aiheissa on siis yleisellä tasolla enemmän vaihtelua. Tämän lisäksi ruotsinkielisten uutisten aiheista tulee esiin suomenruotsalainen perspektiivi. Se tarkoittaa, että ruotsinkieliset uutiset kertovat usein uutisista, jotka sijoittuvat ruotsinkielisille alueille Suomessa. Suomenkieliset uutiset eivät selkeästi keskity millekään alueelle. Lisäksi ruotsinkieliset uutiset kertovat enemmän pohjoismaihin liittyvistä uutisista.
Som bakgrund för avhandlingen fungerar idén om Yle som en garant för tillgänglig kommunikation och de svenskspråkigas ställning som en minoritet i Finland. Avhandlingens bakgrund innefattar också generell information om lättspråkliga nyheter i Finland. Den teoretiska referensramen bygger på tillgänglighet, lätt språk och journalistik. De centrala begreppen i avhandlingen är tillgänglighet, tillgänglig kommunikation, språkliga rättigheter, delaktighet och lätt språk.
Analysen visar att lättspråkliga nyheterna som Yle producerar täcker en bred skala av olika typer av nyhetsteman. Nyheterna behandlar teman kring det finska samhället, kultur, naturförhållanden och internationella nyheter. Variation förekommer när man granskar materialet som helhet, alltså de finsk- och svenskspråkiga nyheterna tillsammans samt när man jämför de två språken sinsemellan. När man granskar hela materialet märker man att vissa teman, som till exempel det finska samhället, förekommer oftare i nyheterna än de andra temana. Dessutom betonas temana olika mellan de två språken. Det finns alltså skillnader i det hur ofta olika teman behandlas. Till exempel i de finskspråkiga nyheterna tas temana rättigheter och säkerhet upp oftare än i de svenskspråkiga nyheterna. De finskspråkiga nyheterna innehåller också alltid en väderprognos medan de svenskspråkiga gör det inte. I stället behandlar de svenskspråkiga nyheterna till exempel temat idrott som inte förekommer i de finskspråkiga nyheterna. Generellt tar de svenskspråkiga nyheterna alltså upp mer olika nyhetsteman medan de finskspråkiga nyheterna fokuserar mer på vissa teman. Det finns alltså mer variation i nyhetstemana i de svenskspråkiga nyheterna. Dessutom syns det ett finlandssvenskt perspektiv i de svenskspråkiga nyheterna. Det betyder att de svenskspråkiga nyheterna berättar ofta om nyheter som tar plats i de svenskspråkiga områdena i Finland. De finskspråkiga nyheterna fokuserar inte till ett visst område. Dessutom tar de svenskspråkiga nyheterna upp mer nyheter om Norden än de finskspråkiga gör.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on luoda uutta tietoa selkokielisistä uutisista tarkastelemalla sitä, millaisia uutisaiheita Yle Uutiset selkosuomeksi ja Yle Nyheterna på Lätt Svenska käsittelevät. Tutkin millaista vaihtelua uutisaiheissa esiintyy uutisten kokonaistasolla sekä suomen- ja ruotsinkielisten uutisten välillä. Tutkielman materiaalina on Ylen suomen- ja ruotsinkieliset selkokieliset radiouutislähetykset, jotka on julkaistu aikaväillä 20.10.2023-19.12.2023. Materiaali muodostuu yhteensä 135:n uutisen transkriptioista, joista 67 on suomenkielisiä ja 68 ruotsinkielisiä. Sisällönanalyysin avulla loin materiaalin uutisaiheista kategorisoinnin, jonka avulla etsin materiaalista vaihtelua.
Tutkielman taustana on ajatus Ylestä saavutettavan viestinnän takaajana sekä ruotsinkielisten vähemmistöasemasta Suomessa. Tutkielman taustaan sisältyy myös yleistä tietoa selkokielisistä uutisista Suomessa. Teoriaosuus koostuu saavutettavuuden, selkokielen sekä journalistiikan teorioista. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat saavutettavuus, saavutettava viestintä, kielelliset oikeudet, osallisuus ja selkokieli.
Analyysin pohjalta voidaan todeta, että Ylen tuottamat selkouutiset käsittelevät laajasti erilaisia uutisaiheita. Uutiset käsittelevät aiheita, jotka liittyvät Suomen yhteiskuntaan, kulttuuriin, luonnonolosuhteisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin. Vaihtelua uutisaiheissa esiintyy kokonaistasolla eli kun suomen- ja ruotsinkielisiä uutisia tarkastellaan yhdessä sekä myös kun suomen- ja ruotsinkielisiä uutisia vertaillaan keskenään. Tietyistä aihekategorioista kuten esimerkiksi Suomen yhteiskuntaan liittyvistä aiheista raportoidaan enemmän kuin muista. Sen lisäksi eri aiheet painottuvat eri tavoin suomen- ja ruotsinkielisissä uutisissa. Suomenkieliset uutiset käsittelevät esimerkiksi aiheita oikeudet ja turvallisuus enemmän kuin ruotsinkieliset uutiset. Suomenkielisiin uutisiin sisältyy myös aina säätiedotus, kun taas ruotsinkielisiin ei. Sen sijaan ruotsinkieliset uutiset käsittelevät aiheita kuten esimerkiksi urheilu, joita ei esiinny ollenkaan suomenkielisissä uutisissa. Ruotsinkieliset uutiset käsittelevät siis enemmän erilaisia aiheita, kun taas suomenkieliset keskittyvät enemmän tiettyihin aiheisiin. Ruotsinkielisten uutisten aiheissa on siis yleisellä tasolla enemmän vaihtelua. Tämän lisäksi ruotsinkielisten uutisten aiheista tulee esiin suomenruotsalainen perspektiivi. Se tarkoittaa, että ruotsinkieliset uutiset kertovat usein uutisista, jotka sijoittuvat ruotsinkielisille alueille Suomessa. Suomenkieliset uutiset eivät selkeästi keskity millekään alueelle. Lisäksi ruotsinkieliset uutiset kertovat enemmän pohjoismaihin liittyvistä uutisista.