Gymnasiestuderandes motivation att studera svenska : En kvalitativ enkätstudie i Birkaland

Abstract

I denna pro gradu-avhandling granskar jag gymnasiestuderandes motivation att studera svenska. Studerandes språkkunskaper har försvagats under de senaste 20 åren efter att det obligatoriska studentexamensprovet i det andra inhemska språket avskaffades. Studerandes svaga svenskkunskaper stör deras svenskstudier vidare i högskolor. På grund av detta är det viktigt att kartlägga gymnasiestuderandes motivation att studera svenska. Studien är en kvalitativ enkätstudie vars forskningsmaterial består av svar av 49 gymnasiestuderande i Birkaland. Gymnasiestuderande svarade på enkäten i april–maj 2024. Forskningsmaterialet analyserades med hjälp av innehållsanalys.

Resultaten visar att gymnasiestuderande är motiverade att studera svenska även om de förknippar negativa känslor med att studera svenska. Motivationen hos majoriteten av gymnasiestuderande var yttre.

Gymnasiestuderande har olika typer av motivation men ändå är majoriteten av gymnasiestuderande motiverade att studera svenska. Största delen av gymnasiestuderande motiveras av yttre faktorer till exempel fördelar som svenska erbjuder i det framtida arbetslivet eller studentskrivningar. Näst mest har gymnasiestuderande inre motivation och endast en liten del av gymnasiestuderande är inte alls motiverade att studera svenska. Gymnasiestuderandes föreställningar om svenska är varierande. De förknippar svenska med till exempel tvång, att det är lätt eller svårt, Finlands tvåspråkighet, stereotyper av svenskar eller populärkultur. Gymnasiestuderande förknippar både positiva, negativa och neutrala eller varierande känslor med att lära sig svenska. Majoriteten av dem förknippar dock negativa känslor med det, till exempel sorg, avsky, irritation, trötthet och ångest. Största delen av gymnasiestuderande önskar sig att svensklärare stöder dem mer genom en positiv och uppmuntrande kommunikation samt genom att satsa på varierande och engagerande undervisningsmetoder och lektioner. En del av gymnasiestuderande önskar att svenskläraren skulle tipsa om svenskspråkigt innehåll för fritiden medan en del av gymnasiestuderande skulle vilja att svenskläraren stödde de svagare studerandena mer. Några gymnasiestuderande behöver inte mer stöd av svensklärare.

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani lukio-opiskelijoiden motivaatiota opiskella ruotsia. Opiskelijoiden kielitaito on heikentynyt viimeisen 20 vuoden aikana, kun pakollisesta toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeesta on luovuttu. Heikentynyt kielitaito haittaa opiskelijoiden ruotsinopintoja myös myöhemmin korkeakouluun siirryttäessä. Tämän vuoksi on tarpeellista kartoittaa lukio-opiskelijoiden motivaation tilaa, mitä tulee ruotsin opiskeluun. Kyseessä on laadullinen kyselytutkimus, jonka tutkimusaineisto koostuu 49:n pirkanmaalaisen lukio-opiskelijan vastauksesta kyselyyn. Kysely toteutettiin huhti-toukokuussa 2024. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustulosten mukaan lukio-opiskelijat ovat motivoituneita opiskelemaan ruotsia, vaikka he yhdistävätkin ruotsin opiskeluun negatiivisia tunteita. Suurimman osan opiskelijoista motivaatio oli ulkoista.

Lukio-opiskelijoilla on havaittavissa erilaisia motivaatiotyyppejä, mutta silti suurin osa lukio-opiskelijoista on motivoitunut opiskelemaan ruotsia. Suurinta osaa lukio-opiskelijoista motivoi jokin ulkoinen syy kuten esimerkiksi ruotsin tuoma hyöty tulevaisuuden työelämässä tai ylioppilaskirjoitukset. Toiseksi eniten lukio-opiskelijoilla on sisäistä motivaatiota ja vain pieni lukio-opiskelijoista ei ole lainkaan motivoitunut opiskelemaan ruotsia. Lukio-opiskelijoiden mielikuvat ruotsin kielestä ovat vaihtelevia. He yhdistävät ruotsin kielen mm. pakkoon, sen helppouteen tai vaikeuteen, Suomen kaksikielisyyteen, stereotypioihin ruotsalaisista tai populäärikulttuuriin. Lukio-opiskelijat yhdistävät ruotsin opiskeluun sekä positiivia, negatiivisia että neutraaleja tai vaihtelevia tunteita. Suurin osa lukio-opiskelijoista yhdistää siihen kuitenkin negatiivisia tunteita, kuten mm. surua, vihaa, ärsytystä, väsymystä ja ahdistusta. Suurin osa lukio-opiskelijoista toivoo ruotsin opettajan tukevan heitä positiivisella ja kannustavalla kommunikoinnilla ja panostamalla monipuoliseen ja innostavaan opetukseen ja oppitunteihin. Osa lukio-opiskelijoista toivoo ruotsin opettajan ohjaavan heitä vapaa-aikaan sopiviin ruotsinkielisten sisältöjen pariin kun taas osa toivoo ruotsin opettajan antavan tukea enemmän heikommille opiskelijoille. Jotkut lukio-opiskelijat eivät kaipaa enempää tukea ruotsin opettajalta.