Hur rapporterades dödsfall under coronapandemin i Hufvudstadsbladet och i Dagens Nyheter? : En innehållsanalys av nyhetsartiklar från mars 2020
Tapani, Anni (2024)
Tapani, Anni
2024
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024122311669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024122311669
Tiivistelmä
I denna pro gradu-avhandling undersöker jag hur dödsfallen rapporterades under coronapandemin i den finlandssvenska dagstidningen Hufvudstadsbladet och den svenska morgontidningen Dagens Nyheter. Ett osäkert krisläge ökade efterfrågan på tillförlitliga nyheter då det rådde mycket osäkerhet kring coronavirusets effekter och eventuella dödlighet. Syftet med avhandlingen är att kartlägga hur omfattande dödsfall i Finland och Sverige rapporterades bland andra coronarelaterade nyheter samt vilka detaljer kring dödsfallen angavs i rapporteringen. Analysen fokuserar på nyhetsartiklarna från mars 2020, eftersom WHO deklarerade ett globalt pandemitillstånd i mars 2020 och covid-19 spred sig snabbt också i Finland och Sverige, men förblev fortfarande ett nytt fenomen.
Undersökningen genomfördes som en kvalitativ studie där materialet består av ett urval av nyhetsartiklar som behandlar coronavirusrelaterade dödsfall i Finland och Sverige publicerade på HBL (N=24) och DN:s (N=29) webbplatser. Materialet analyserades med hjälp av materialbaserad innehållsanalys, med syftet att identifiera detaljer i nyhetsrapporteringen av dödsfallen. Den teoretiska referensramen utgörs av teorier i kommunikation och journalistik med fokus på krisjournalistik och kriskommunikation.
Resultaten visar att nyhetsrapporteringen av dödsfallen var mer omfattande i Dagens Nyheter än i Hufvudstadsbladet. Ändå visar resultaten att rapporteringen i Dagens Nyheter endast informerade om dödsfallen i Sverige. Däremot rapporterade Hufvudstadsbladet om dödsfallen både i Finland och Sverige. Nyhetsrapporteringen i Hufvudstadsbladet omfattar detaljer om dödsfallen i Finland och Sverige, personuppgifter, myndigheter, omständigheter samt smittspridning och vård. I nyhetsinnehållet från Dagens Nyheter identifierades detaljer som omständigheter, personuppgifter, spridning av covid-19, offentliga aktörer samt vård. Resultaten belyser att rapporteringen om dödsfall i Hufvudstadsbladet och Dagens Nyheter skiljer sig i omfattning och betoning av detaljerna, men också vissa likheter framkommer. Resultaten bidrar till att öka förståelsen för hur dödsfall rapporterades under coronapandemin i två svenskspråkiga nyhetsmedier, verksamma i ett språk men i två länder med sina respektive nationella kontexter. Denna studie bidrar också till att skapa kunskap om mediernas makt att kontextualisera och inrama en kris som coronapandemin där kvalitetsjournalistik behövs för att besvara det ökade behovet av pålitlig information.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää miten suomenruotsalainen Hufvudstadsbladet ja ruotsalainen Dagens Nyheter uutisoivat koronapandemiaan liittyvistä kuolemantapauksista pandemian alkuvaiheessa maaliskuussa 2020. WHO julisti koronatilanteen globaaliksi pandemiaksi maaliskuussa 2020 koronaviruksen levitessä nopeasti myös Suomessa ja Ruotsissa. Kyseisenä ajanjaksona luotettavan tiedon tarve kasvoi, sillä koronaviruksen aiheuttamiin seurauksiin ja esimerkiksi kuolleisuuteen liittyen vallitsi epätietoisuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, kuinka kattavasti kyseiset lehdet uutisoivat kuolemantapauksista verrattuna muihin koronavirukseen liittyviin aiheisiin verkkouutisissaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ja verrattiin kuolemantapauksista esiin tuotuja yksityiskohtia uutisoinnissa.
Kyseessä oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto koostui Hufvudstadsbladetin (N=24) ja Dagens Nyheterin (N=29) verkkosivuilla julkaistuista uutisteksteistä, jotka käsittelivät koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia Suomessa ja Ruotsissa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jossa tavoitteena oli tunnistaa uutisissa esiin nousevia ja toistuvia yksityiskohtia kuolemantapauksiin liittyen. Tutkimuksen teoreettinen tausta koostui journalistiikan ja viestinnän teorioista, erityisesti kriisijournalistiikan ja -viestinnän tutkimuksista.
Tulosten perusteella Dagens Nyheter uutisoi kuolemantapauksista Hufvudstadsbladetia kattavammin. Dagens Nyheter ei kuitenkaan aineiston perusteella uutisoinut lainkaan suomalaisista kuolemantapauksista, vaan ainoastaan Ruotsin tapauksista. Hufvudstadsbladet sen sijaan uutisoi sekä suomalaisista että ruotsalaisista kuolemantapauksista. Analyysin perusteella Hufvudstadsbladetin uutisoinnissa yksityiskohtina nousivat esiin kuolemantapaukset Suomessa ja Ruotsissa, henkilötiedot, viranomaiset, aika- ja paikkatieto sekä koronaviruksen leviäminen ja terveydenhoito. Dagens Nyheterin uutisoinnissa yksityiskohdiksi tunnistettiin aika- ja paikkatieto, henkilötiedot, koronaviruksen leviäminen, julkiset toimijat sekä terveydenhoito.
Tuloksista voidaan päätellä, että Hufvudstadsbladetin ja Dagens Nyheterin uutisointi kuolemantapauksista eroaa esimerkiksi uutisoinnin laajuudessa ja yksityiskohtien painotuksessa, mutta niissä on myös yhtäläisyyksiä. Tutkimuksella pyrittiin lisäämään ymmärrystä kuolemantapausten uutisoinnista koronapandemian aikana kahdessa ruotsinkielisessä uutismediassa, jotka toimivat omissa kansallisissa konteksteissaan. Tämän tutkielman myötä oli mahdollista tuottaa uutta tietoa uutismedian vallasta kriisin kehystämisessä ja kuvauksessa laatujournalistiikan eettisen roolin korostuessa.
Undersökningen genomfördes som en kvalitativ studie där materialet består av ett urval av nyhetsartiklar som behandlar coronavirusrelaterade dödsfall i Finland och Sverige publicerade på HBL (N=24) och DN:s (N=29) webbplatser. Materialet analyserades med hjälp av materialbaserad innehållsanalys, med syftet att identifiera detaljer i nyhetsrapporteringen av dödsfallen. Den teoretiska referensramen utgörs av teorier i kommunikation och journalistik med fokus på krisjournalistik och kriskommunikation.
Resultaten visar att nyhetsrapporteringen av dödsfallen var mer omfattande i Dagens Nyheter än i Hufvudstadsbladet. Ändå visar resultaten att rapporteringen i Dagens Nyheter endast informerade om dödsfallen i Sverige. Däremot rapporterade Hufvudstadsbladet om dödsfallen både i Finland och Sverige. Nyhetsrapporteringen i Hufvudstadsbladet omfattar detaljer om dödsfallen i Finland och Sverige, personuppgifter, myndigheter, omständigheter samt smittspridning och vård. I nyhetsinnehållet från Dagens Nyheter identifierades detaljer som omständigheter, personuppgifter, spridning av covid-19, offentliga aktörer samt vård. Resultaten belyser att rapporteringen om dödsfall i Hufvudstadsbladet och Dagens Nyheter skiljer sig i omfattning och betoning av detaljerna, men också vissa likheter framkommer. Resultaten bidrar till att öka förståelsen för hur dödsfall rapporterades under coronapandemin i två svenskspråkiga nyhetsmedier, verksamma i ett språk men i två länder med sina respektive nationella kontexter. Denna studie bidrar också till att skapa kunskap om mediernas makt att kontextualisera och inrama en kris som coronapandemin där kvalitetsjournalistik behövs för att besvara det ökade behovet av pålitlig information.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää miten suomenruotsalainen Hufvudstadsbladet ja ruotsalainen Dagens Nyheter uutisoivat koronapandemiaan liittyvistä kuolemantapauksista pandemian alkuvaiheessa maaliskuussa 2020. WHO julisti koronatilanteen globaaliksi pandemiaksi maaliskuussa 2020 koronaviruksen levitessä nopeasti myös Suomessa ja Ruotsissa. Kyseisenä ajanjaksona luotettavan tiedon tarve kasvoi, sillä koronaviruksen aiheuttamiin seurauksiin ja esimerkiksi kuolleisuuteen liittyen vallitsi epätietoisuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, kuinka kattavasti kyseiset lehdet uutisoivat kuolemantapauksista verrattuna muihin koronavirukseen liittyviin aiheisiin verkkouutisissaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ja verrattiin kuolemantapauksista esiin tuotuja yksityiskohtia uutisoinnissa.
Kyseessä oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto koostui Hufvudstadsbladetin (N=24) ja Dagens Nyheterin (N=29) verkkosivuilla julkaistuista uutisteksteistä, jotka käsittelivät koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia Suomessa ja Ruotsissa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jossa tavoitteena oli tunnistaa uutisissa esiin nousevia ja toistuvia yksityiskohtia kuolemantapauksiin liittyen. Tutkimuksen teoreettinen tausta koostui journalistiikan ja viestinnän teorioista, erityisesti kriisijournalistiikan ja -viestinnän tutkimuksista.
Tulosten perusteella Dagens Nyheter uutisoi kuolemantapauksista Hufvudstadsbladetia kattavammin. Dagens Nyheter ei kuitenkaan aineiston perusteella uutisoinut lainkaan suomalaisista kuolemantapauksista, vaan ainoastaan Ruotsin tapauksista. Hufvudstadsbladet sen sijaan uutisoi sekä suomalaisista että ruotsalaisista kuolemantapauksista. Analyysin perusteella Hufvudstadsbladetin uutisoinnissa yksityiskohtina nousivat esiin kuolemantapaukset Suomessa ja Ruotsissa, henkilötiedot, viranomaiset, aika- ja paikkatieto sekä koronaviruksen leviäminen ja terveydenhoito. Dagens Nyheterin uutisoinnissa yksityiskohdiksi tunnistettiin aika- ja paikkatieto, henkilötiedot, koronaviruksen leviäminen, julkiset toimijat sekä terveydenhoito.
Tuloksista voidaan päätellä, että Hufvudstadsbladetin ja Dagens Nyheterin uutisointi kuolemantapauksista eroaa esimerkiksi uutisoinnin laajuudessa ja yksityiskohtien painotuksessa, mutta niissä on myös yhtäläisyyksiä. Tutkimuksella pyrittiin lisäämään ymmärrystä kuolemantapausten uutisoinnista koronapandemian aikana kahdessa ruotsinkielisessä uutismediassa, jotka toimivat omissa kansallisissa konteksteissaan. Tämän tutkielman myötä oli mahdollista tuottaa uutta tietoa uutismedian vallasta kriisin kehystämisessä ja kuvauksessa laatujournalistiikan eettisen roolin korostuessa.