Virtuaalitodellisuuden arvo ja arvonluonnin edellytykset osaamisen kehittämisessä
Murto-Unkila, Lyydia (2024)
Murto-Unkila, Lyydia
2024
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024122011501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024122011501
Tiivistelmä
Virtuaalitodellisuus (VR) on viime vuosikymmeninä osoittanut potentiaalinsa yritysten käytössä koulutuksessa, prosessien kehittämisessä ja vuorovaikutusmenetelmien uudistamisessa. Suomessa lisätty todellisuus nähdään avaintekijänä toimia digitaalisena suunnannäyttäjänä Euroopassa, ja VR:n sovelluskohteille on ollut kasvavaa näyttöä teollisuudessa ja kiinnostusta tieteellisessä tutkimuksessa. Edelleen nopeasti kehittyvänä teknologiana VR:n ympärillä on kuitenkin epävarmuutta. VR-teknologian tullessa ajankohtaiseksi organisaatioiden osaamisen kehittämisessä herää kysymyksiä VR-koulutusten mahdollisuuksista ja edellytyksistä arvonluonnille sekä koulutusten onnistuneelle suunnittelulle ja käyttöönotolle.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä arvoja VR-teknologialta tavoitellaan organisaatioiden osaamisen kehittämisessä ja millaisia arvonluonnin edellytyksiä VR-koulutuksilla on. Aiheen tutkimiseksi toteutettiin laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin kuutta suomalaista VR-koulutusta toteuttavaa teollisuusalan kohdeyritystä. Haastatteluissa keskityttiin VR-koulutuksen hankinnan syihin, tavoitteisin, lopputuloksiin, haasteisiin ja kehityskohteisiin. Haastatteluaineiston analysointimenetelmänä oli laadullinen temaattinen analyysi.
Tuloksena muodostettiin kymmenen VR-koulutuksen arvokategoriaa sekä tunnistettiin arvonluonnin edellytyksiä. Tuloksista tunnistettiin, miten VR luo arvoa suoraan koulutettavalle, koulutukselle ja organisaatiolle. Arvokategoriat luokiteltiin laajemmin viiden strategialähtöisen kategorian alle: koulutuksen tehokkuuden kasvattaminen, operatiivisten kustannusten vähentäminen, yhteiskuntavastuun tavoitteiden välittäminen, turvallisuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä yhteistyön kehittäminen. Arvonluonnin analyysi keskittyi erityisesti VR-koulutuksen suunnitteluun ja opetusmenetelmiin, jotka yritykset toteuttavat tyypillisemmin itse hankkiessaan VR-koulutuksen palveluntarjoajalta. Suunnittelulla, valitulla VR-teknologialla, käyttötarkoituksella ja kohderyhmällä vaikuttivat merkittävinä edellytyksinä arvonluonnille.
Tutkimuksen kontribuutio muodostuu VR-koulutusten arvonluonnin kytkemisestä organisaatioiden arvoihin ja arvonluontiin VR-koulutusten suunnittelussa. Aikaisempi tieteellinen tutkimus ei ole juurikaan kytkenyt VR:n, koulutusten ja organisaation arvonluontia yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, eikä käsitellyt arvonluonnin edellytyksiä koulutusten käytännön suunnittelun näkökulmasta. Tutkimus tarjoaa arvoperusteisen lähtökohdan VR-koulutuksen hankintaa tai kehittämistä harkitseville yrityksille ja tieteellisen näkökulman VR-koulutusten arvonluonnille teollisissa organisaatioissa. Tutkimus analysoi VR-koulutusten ominaisuuksia, käyttökohteita, tyypillisiä haasteita ja arvonluonnin edellytyksiä tarjoten suunnittelijoille ja johtajille lähtökohtia VR-koulutusten toteuttamiseksi. Palveluntarjoajat saattavat hyötyä tutkimuksessa analysoiduista yritysten kokemista haasteista ja jatkokehitystarpeista sekä yritysten ja palveluntarjoajien yhteistyöstä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä arvoja VR-teknologialta tavoitellaan organisaatioiden osaamisen kehittämisessä ja millaisia arvonluonnin edellytyksiä VR-koulutuksilla on. Aiheen tutkimiseksi toteutettiin laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin kuutta suomalaista VR-koulutusta toteuttavaa teollisuusalan kohdeyritystä. Haastatteluissa keskityttiin VR-koulutuksen hankinnan syihin, tavoitteisin, lopputuloksiin, haasteisiin ja kehityskohteisiin. Haastatteluaineiston analysointimenetelmänä oli laadullinen temaattinen analyysi.
Tuloksena muodostettiin kymmenen VR-koulutuksen arvokategoriaa sekä tunnistettiin arvonluonnin edellytyksiä. Tuloksista tunnistettiin, miten VR luo arvoa suoraan koulutettavalle, koulutukselle ja organisaatiolle. Arvokategoriat luokiteltiin laajemmin viiden strategialähtöisen kategorian alle: koulutuksen tehokkuuden kasvattaminen, operatiivisten kustannusten vähentäminen, yhteiskuntavastuun tavoitteiden välittäminen, turvallisuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä yhteistyön kehittäminen. Arvonluonnin analyysi keskittyi erityisesti VR-koulutuksen suunnitteluun ja opetusmenetelmiin, jotka yritykset toteuttavat tyypillisemmin itse hankkiessaan VR-koulutuksen palveluntarjoajalta. Suunnittelulla, valitulla VR-teknologialla, käyttötarkoituksella ja kohderyhmällä vaikuttivat merkittävinä edellytyksinä arvonluonnille.
Tutkimuksen kontribuutio muodostuu VR-koulutusten arvonluonnin kytkemisestä organisaatioiden arvoihin ja arvonluontiin VR-koulutusten suunnittelussa. Aikaisempi tieteellinen tutkimus ei ole juurikaan kytkenyt VR:n, koulutusten ja organisaation arvonluontia yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, eikä käsitellyt arvonluonnin edellytyksiä koulutusten käytännön suunnittelun näkökulmasta. Tutkimus tarjoaa arvoperusteisen lähtökohdan VR-koulutuksen hankintaa tai kehittämistä harkitseville yrityksille ja tieteellisen näkökulman VR-koulutusten arvonluonnille teollisissa organisaatioissa. Tutkimus analysoi VR-koulutusten ominaisuuksia, käyttökohteita, tyypillisiä haasteita ja arvonluonnin edellytyksiä tarjoten suunnittelijoille ja johtajille lähtökohtia VR-koulutusten toteuttamiseksi. Palveluntarjoajat saattavat hyötyä tutkimuksessa analysoiduista yritysten kokemista haasteista ja jatkokehitystarpeista sekä yritysten ja palveluntarjoajien yhteistyöstä.