Oppimiskulttuurin ja työssä oppimisen yhteys työuupumukseen
Nauska, Suvi (2025)
Nauska, Suvi
2025
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024122011492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024122011492
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia organisaation oppimiskulttuurin sekä yksilöllisen työssä oppimisen yhteyttä työuupumukseen. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan taustamuuttujien eli iän, sukupuolen ja työpaikan koon vaikutusta oppimiskulttuurin sekä työssä oppimisen ja työuupumuksen väliseen yhteyteen. Hypoteesini ovat, että oppimiskulttuurilla on negatiivinen ja työssä oppimisella positiivinen yhteys työuupumukseen sekä, että oppimiskulttuurin ja työssä oppimisen yhteys työuupumukseen kasvaa vanhemmilla, naisilla sekä suuremmissa työpaikoissa.
Aineistona tutkielmassa toimii vuoden 2022 Työolobarometri. Aineistoon on vastannut, ja täten otoksena toimii, 18–64-vuotiaat suomalaiset palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään kymmenen tuntia. Analyysi on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin. Ensimmäiseen kahteen tutkimuskysymykseen vastaamiseen on käytetty lineaarista regressioanalyysia, jonka tarkoituksena on tutkia yhden tai useamman selittävän muuttujan yhteyttä selitettävään muuttujaan. Selittävinä muuttujina tutkimuksessa toimii neljä oppimiskulttuuria mittaavaa muuttujaa sekä kuusi työssä oppimista mittaavaa muuttujaa. Selitettävänä muuttujana toimii työuupumuksen summamuuttuja. Seuraaviin tutkimuskysymyksiin vastaamiseen on edelleen käytetty lineaarista regressioanalyysia, mutta malliin on lisätty selittävien muuttujien lisäksi taustamuuttujat sekä taustamuuttujista ja selittävistä muuttujista muodostetut interaktiotermit.
Tulosten mukaan mitä vähemmän organisaatiossa vaikutetaan osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen, tuetaan yhdessä oppimista ja kannustetaan kokeilemaan uusia asioita, sitä uupuneempia työntekijät ovat. Työssä oppimisen muuttujista taas mitä enemmän työntekijät opiskelevat verkkomateriaalien avulla tai kehittävät osaamistaan siten, että voisivat työskennellä tulevaisuudessa uusissa tehtävissä, sitä uupuneempia työntekijät ovat. Kokeneemman työntekijän ohjaamana opiskelu taas vähentää uupumisoireilua. Sukupuoli moderoi uusien asioiden kokeilemiseen kannustamisen ja työuupumuksen välistä yhteyttä niin, että naiset uupuvat miehiä herkemmin, mikäli organisaatiossa ei kannusteta kokeilemaan uusia asioita. Iän moderoiva vaikutus taas näkyy niin, että vanhemmat uupuvat nuoria herkemmin, mikäli eivät ole kehittäneet osaamistaan siten, että voisivat tulevaisuudessa työskennellä uusissa tehtävissä.
Tutkimus tarjoaa tärkeää ja ajankohtaista tietoa työssä oppimisen ja oppimiskulttuurin vaikutuksista organisaatiossa. Jatkuva oppiminen työssä on yhä olennaisempaa ja organisaatioiden onkin tärkeää tietää, miten oppiminen tulisi järjestää ja miten sitä tukea. Tämä tutkielma pyrkii tarjoamaan näkökulmia muun muassa näihin kysymyksiin.
Aineistona tutkielmassa toimii vuoden 2022 Työolobarometri. Aineistoon on vastannut, ja täten otoksena toimii, 18–64-vuotiaat suomalaiset palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään kymmenen tuntia. Analyysi on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin. Ensimmäiseen kahteen tutkimuskysymykseen vastaamiseen on käytetty lineaarista regressioanalyysia, jonka tarkoituksena on tutkia yhden tai useamman selittävän muuttujan yhteyttä selitettävään muuttujaan. Selittävinä muuttujina tutkimuksessa toimii neljä oppimiskulttuuria mittaavaa muuttujaa sekä kuusi työssä oppimista mittaavaa muuttujaa. Selitettävänä muuttujana toimii työuupumuksen summamuuttuja. Seuraaviin tutkimuskysymyksiin vastaamiseen on edelleen käytetty lineaarista regressioanalyysia, mutta malliin on lisätty selittävien muuttujien lisäksi taustamuuttujat sekä taustamuuttujista ja selittävistä muuttujista muodostetut interaktiotermit.
Tulosten mukaan mitä vähemmän organisaatiossa vaikutetaan osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen, tuetaan yhdessä oppimista ja kannustetaan kokeilemaan uusia asioita, sitä uupuneempia työntekijät ovat. Työssä oppimisen muuttujista taas mitä enemmän työntekijät opiskelevat verkkomateriaalien avulla tai kehittävät osaamistaan siten, että voisivat työskennellä tulevaisuudessa uusissa tehtävissä, sitä uupuneempia työntekijät ovat. Kokeneemman työntekijän ohjaamana opiskelu taas vähentää uupumisoireilua. Sukupuoli moderoi uusien asioiden kokeilemiseen kannustamisen ja työuupumuksen välistä yhteyttä niin, että naiset uupuvat miehiä herkemmin, mikäli organisaatiossa ei kannusteta kokeilemaan uusia asioita. Iän moderoiva vaikutus taas näkyy niin, että vanhemmat uupuvat nuoria herkemmin, mikäli eivät ole kehittäneet osaamistaan siten, että voisivat tulevaisuudessa työskennellä uusissa tehtävissä.
Tutkimus tarjoaa tärkeää ja ajankohtaista tietoa työssä oppimisen ja oppimiskulttuurin vaikutuksista organisaatiossa. Jatkuva oppiminen työssä on yhä olennaisempaa ja organisaatioiden onkin tärkeää tietää, miten oppiminen tulisi järjestää ja miten sitä tukea. Tämä tutkielma pyrkii tarjoamaan näkökulmia muun muassa näihin kysymyksiin.