"Rikon perinteisiä ajattelutapoja": Opettajien rooli sateenkaarilasten kohtaamisessa sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden huomioimisessa alakoulun 5. ja 6. luokilla
Heikkinen, Elina (2024)
Heikkinen, Elina
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024122011486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024122011486
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin alakoulun 5.- ja 6.-luokkalaisia opettavien opettajien keinoja kohdata sateenkaarilapset sekä ottaa huomioon heidät sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus opetuksessa. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä yhä useampi lapsi identifioituu sateenkaarevaksi, mutta Kouluterveyskyselyissä on huomattu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten voivan vertaisiaan huonommin. Tieto seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta on lisäksi hyödyllistä kaikille lapsille huolimatta siitä, identifioituvatko he seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin.
Teoreettinen viitekehys alkaa seksuaalisuuden kehittymisen tarkastelulla ja seksuaalisuuteen liittyvän termistön esittelyllä. Se etenee Butlerin sukupuoliteoriaan sekä sukupuoleen liittyviin termeihin käyden läpi myös anti-gender-ajattelua. Lopuksi teoriaosuudessa käsitellään sateenkaarevuutta koulukontekstissa tutkimustiedon ja seksuaalikasvatuksen näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto (n=27) kerättiin anonyymillä kyselylomakkeella alakoulun 5.- ja 6.-luokkalaisia opettavilta opettajilta Facebookin opettajayhteisöjen kautta kevään ja kesän 2024 aikana. Kyselylomake sisälsi kymmenen kysymystä liittyen sateenkaarilapsiin ja seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden huomioimiseen opetuksessa.
Opettajista 10 vastasi kohdanneensa 5.- ja 6.-luokkalaisia oppilaita opettaessaan seksuaalista identiteettiään pohtivia lapsia. Sukupuoltaan pohtivia lapsia oli kohdannut opettajista 17. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisin laadullisin sisällönanalyysin menetelmin luokittelemalla. Opettajien keinot kohdata seksuaalisuuttaan sekä sukupuoltaan pohtivia lapsia jakautuivat molemmat viiteen eri luokkaan. Eniten käytettyjä keinoja molempien osalta kohtaamiseen olivat keskustelu, kuuntelu, läsnäolo ja tuen antaminen lapselle. Myös tiedon jakaminen, inklusiivinen ja normalisoiva puhe, ohjaaminen eteenpäin muille ammattilaisille sekä yhteydenotto oppilaan kotiin ilmenivät keinoina vastauksissa. Keinoja sateenkaarilasten sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden huomioimiseen opetuksessa löytyi aineistosta seitsemän. Kuusi syntyneistä luokista käsittelee erilaisia keinoja huomioida sateenkaarilapset sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus. Lisäksi yksi luokka muodostui niiden vastausten perusteella, joissa ei koettu tarvetta tällaisille käytännöille. Tutkimustuloksia analysoimalla kävi ilmi, että opettajat kohtasivat sateenkaarevia oppilaita monin eri keinoin sekä ottivat heidät sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden pääosin monipuolisesti huomioon opetuksessaan.
Teoreettinen viitekehys alkaa seksuaalisuuden kehittymisen tarkastelulla ja seksuaalisuuteen liittyvän termistön esittelyllä. Se etenee Butlerin sukupuoliteoriaan sekä sukupuoleen liittyviin termeihin käyden läpi myös anti-gender-ajattelua. Lopuksi teoriaosuudessa käsitellään sateenkaarevuutta koulukontekstissa tutkimustiedon ja seksuaalikasvatuksen näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto (n=27) kerättiin anonyymillä kyselylomakkeella alakoulun 5.- ja 6.-luokkalaisia opettavilta opettajilta Facebookin opettajayhteisöjen kautta kevään ja kesän 2024 aikana. Kyselylomake sisälsi kymmenen kysymystä liittyen sateenkaarilapsiin ja seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden huomioimiseen opetuksessa.
Opettajista 10 vastasi kohdanneensa 5.- ja 6.-luokkalaisia oppilaita opettaessaan seksuaalista identiteettiään pohtivia lapsia. Sukupuoltaan pohtivia lapsia oli kohdannut opettajista 17. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisin laadullisin sisällönanalyysin menetelmin luokittelemalla. Opettajien keinot kohdata seksuaalisuuttaan sekä sukupuoltaan pohtivia lapsia jakautuivat molemmat viiteen eri luokkaan. Eniten käytettyjä keinoja molempien osalta kohtaamiseen olivat keskustelu, kuuntelu, läsnäolo ja tuen antaminen lapselle. Myös tiedon jakaminen, inklusiivinen ja normalisoiva puhe, ohjaaminen eteenpäin muille ammattilaisille sekä yhteydenotto oppilaan kotiin ilmenivät keinoina vastauksissa. Keinoja sateenkaarilasten sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden huomioimiseen opetuksessa löytyi aineistosta seitsemän. Kuusi syntyneistä luokista käsittelee erilaisia keinoja huomioida sateenkaarilapset sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus. Lisäksi yksi luokka muodostui niiden vastausten perusteella, joissa ei koettu tarvetta tällaisille käytännöille. Tutkimustuloksia analysoimalla kävi ilmi, että opettajat kohtasivat sateenkaarevia oppilaita monin eri keinoin sekä ottivat heidät sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden pääosin monipuolisesti huomioon opetuksessaan.