Valkoisten luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä rasismista ja antirasismista
Uusilehto, Jenna (2024)
Uusilehto, Jenna
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024122011481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024122011481
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan valkoisten luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä rasismista ja antirasismista. Aiemmat tutkimukset Suomessa ja suomalaisessa koulujärjestelmässä olevasta rasismista osoittavat, että rasismi on juurtunut syvälle suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin, mikä näkyy myös suomalaisissa kouluissa valkoisen suomalaisuuden normin tuottamisena. Tällainen puhetapa ylläpitää koulun valkoista tilaa ulossulkien ei-valkoisiksi rodullistettuja oppilaita. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että opettajat eivät tunnista koulussa olevaa rasismia tai saattavat vähätellä sitä, minkä lisäksi nykyinen opettajankoulutus ei tarjoa riittävää rasismin tunnistamiseen ja purkamiseen tähtäävää koulutusta.
Tämän tutkimuksen tehtävänä on tarkastella valkoisten luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä rasismista ja antirasismista sekä selvittää käsityksiin vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä antirasismista opettajan työssä. Tutkimuksen lähtökohdat perustuvat kriittisen tutkimuksen sekä feministisen metodologian piirteisiin, ja tutkimuksen tekoa ohjaa antirasistinen eetos.
Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä luokanopettajaopiskelijoiden puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka toteutettiin etä- ja lähitapaamisina kevään 2024 aikana. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset rasismista ja antirasismista mukailivat käsitteiden yleisiä määritelmiä huomioiden rasismin moniulotteisuuden sekä antirasismin proaktiivisen luonteen. Osassa pohdinnoista sivuutettiin kuitenkin Suomessa olevan rasismin pitkä historia, minkä lisäksi valkoisuus rasismin juurisyynä jäi joissain pohdinnoissa mainitsematta. Käsityksiin vaikuttaneet tekijät jakautuivat herättäviin ja syventäviin tekijöihin, joita olivat esimerkiksi opiskelu, sosiaalinen media sekä uutiset. Opiskelijoiden käsitykset antirasismista opettajan työssä mukailivat opiskelijoiden käsityksiä rasismista ja antirasismista, mutta esimerkiksi rakenteellisen rasismin purkaminen ei noussut kaikkien pohdinnoissa esiin sen tunnistamisesta huolimatta. Tulokset viittaavat siihen, että kehitettäessä opettajankoulutuksen kriittistä kulttuurienvälistä kasvatusta on kiinnitettävä huomiota siihen, että koulutuksen myötä opettajaopiskelijat perehtyvät syvällisesti historiallisesti muotoutuneisiin rasistisiin rakenteisiin ja ymmärtävät valkoisuusnormin merkityksen rasistisia rakenteita ylläpitävänä tekijänä. Lisäksi koulutukseen tarvitaan konkreettisia esimerkkejä antirasistisista keinoista purkaa rasistisia rakenteita ja valkoisuusnormia.
Tämän tutkimuksen tehtävänä on tarkastella valkoisten luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä rasismista ja antirasismista sekä selvittää käsityksiin vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä antirasismista opettajan työssä. Tutkimuksen lähtökohdat perustuvat kriittisen tutkimuksen sekä feministisen metodologian piirteisiin, ja tutkimuksen tekoa ohjaa antirasistinen eetos.
Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä luokanopettajaopiskelijoiden puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka toteutettiin etä- ja lähitapaamisina kevään 2024 aikana. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset rasismista ja antirasismista mukailivat käsitteiden yleisiä määritelmiä huomioiden rasismin moniulotteisuuden sekä antirasismin proaktiivisen luonteen. Osassa pohdinnoista sivuutettiin kuitenkin Suomessa olevan rasismin pitkä historia, minkä lisäksi valkoisuus rasismin juurisyynä jäi joissain pohdinnoissa mainitsematta. Käsityksiin vaikuttaneet tekijät jakautuivat herättäviin ja syventäviin tekijöihin, joita olivat esimerkiksi opiskelu, sosiaalinen media sekä uutiset. Opiskelijoiden käsitykset antirasismista opettajan työssä mukailivat opiskelijoiden käsityksiä rasismista ja antirasismista, mutta esimerkiksi rakenteellisen rasismin purkaminen ei noussut kaikkien pohdinnoissa esiin sen tunnistamisesta huolimatta. Tulokset viittaavat siihen, että kehitettäessä opettajankoulutuksen kriittistä kulttuurienvälistä kasvatusta on kiinnitettävä huomiota siihen, että koulutuksen myötä opettajaopiskelijat perehtyvät syvällisesti historiallisesti muotoutuneisiin rasistisiin rakenteisiin ja ymmärtävät valkoisuusnormin merkityksen rasistisia rakenteita ylläpitävänä tekijänä. Lisäksi koulutukseen tarvitaan konkreettisia esimerkkejä antirasistisista keinoista purkaa rasistisia rakenteita ja valkoisuusnormia.