Sosiaaliset identiteetit puoluevalintojen taustalla : Koetun luokka-aseman, koulutustason ja sukupuolen yhteys puoluevalintaan

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan miten koettu luokka-asema, koulutustaso ja sukupuoli ovat yhteydessä puoluevalintaan. Puoluevalinnalla tarkoitetaan yksilön päätöstä äänestää jotain tiettyä puoluetta. Puolueet heijastavat yhteiskunnallisia jakolinjoja, sillä ne jakavat kansalaisia eduiltaan, mielipiteiltään ja käyttäytymiseltään vastakkaisiin ryhmiin. Aikaisemmin vasemmisto-oikeisto-jakolinjaa on pidetty merkittävimpänä jakolinjana. Tämä jakolinja on kuitenkin muuttunut 2010-luvulle tultaessa niin, että poliittista kirjoa määrittää nyt identiteetti. Tämän vuoksi tutkimuskysymystä lähestytään sosiologian, sosiaalipsykologian ja politiikan tutkimuksen näkökulmasta kiinnittämällä huomiota sosiaalisten identiteettien merkitykseen puoluevalinnassa.

Tutkimusaineistonani käytän vuoden 2023 Eduskuntavaalitutkimusta. Aineiston perusjoukon muodostavat vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Suomessa asuvat äänioikeutetut henkilöt, jotka olivat vastaamishetkellä 18–80-vuotiaita. Analysoin aineistoa ristiintaulukoiden ja khiin neliö -testien avulla. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä käytän Tajfelin ja Turnerin sosiaalisen identiteetin teoriaa. Teorian mukaan sosiaalinen identiteetti rakentuu yksilön ryhmäjäsenyyksistä sekä ryhmiin liitetyistä arvoista ja tunneperäisistä merkityksistä. Sosiaalisen identiteetin teoriaan liittyy läheisesti myös itsensä kategorisoinnin teoria, minkä mukaan ihmiset luokittelevat itseään ja muita ihmisiä sisä- ja ulkoryhmiin. Sisäryhmät ovat niitä ryhmiä, joihin ihmiset kokevat kuuluvansa, kun taas ulkoryhmät ovat niitä, joihin he eivät koe kuuluvansa. Sosiaalinen identiteetti ja ryhmäjäsenyydet vaikuttavat poliittisen mielipiteen muodostumiseen. Näin ollen ne linkittyvät myös puoluekantaan.

Tutkimukseni tulosten perusteella koettu luokka-asema on yhteydessä puoluevalintaan. SDP ja Kokoomus ovat kaikkein selkeimmin luokkapuolueita, sillä noin kolmas osa työväenluokkaan samaistuvista äänestää SDP:tä ja noin puolet ylempään keskiluokkaan tai yläluokkaan samaistuvista äänestää Kokoomusta. Lisäksi koulutustaso on yhteydessä puoluevalintaan, sillä matalammin kouluttautuneet äänestävät todennäköisemmin SDP:tä, Keskustaa tai Perussuomalaisia, kun taas korkeammin kouluttautuneet äänestävät Vihreitä, Kokoomusta tai SDP:tä. Lisäksi sukupuoli on yhteydessä puoluevalintaan, sillä miesten ja naisten puoluevalinnat eroavat toisistaan. Miehet äänestävät naisia enemmän Perussuomalaisia, Kokoomusta ja Liike Nyt -puoluetta. Naiset vuorostaan äänestävät miehiä enemmän SDP:tä, Keskustaa, Vihreitä, Vasemmistoa ja RKP:ta sekä Kristillisdemokraatteja. Lisäksi miehet ovat taipuvaisempia äänestämään konservatiivisempia puolueita, kun taas naiset ovat taipuvaisempia äänestämään liberaalimpia puolueita.

Tutkimukseni tulokset ovat lähes linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan koettu luokka-asema, koulutustaso sekä sukupuoli ovat yhteydessä puoluevalintaan. On kuitenkin syytä huomauttaa, että löydetyt yhteydet ovat moninaisia. Lisäksi on mahdollista, että puoluevalintoihin vaikuttavat monet muutkin tekijät, joihin ei ollut mahdollista päästä käsiksi tässä tutkimuksessa. Tutkimukseni tulosten perusteella puoluevalinnat näyttävät kuitenkin erilaisilta koetusta luokka-asemasta, koulutustasosta ja sukupuolesta riippuen.