Monikulttuuriset asenteet Euroopassa: Yhteys enemmistö- ja vähemmistöryhmään kuulumiseen sekä koulutukseen
Stenius, Milja (2025)
Stenius, Milja
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121911463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121911463
Tiivistelmä
Monikulttuurisuus on aina ollut osa yhteiskuntia, mutta viime vuosien tapahtumien, kuten vuonna 2015 alkaneen pakolaiskriisin, seurauksena monikulttuurisuudesta on tullut keskeinen puheen aihe ympäri Eurooppaa. Toisaalta monikulttuurisuus on lisääntynyt yhteiskunnissa ja sen seurauksena suhtautuminen kulttuurista moninaisuutta kohtaan on muuttunut jossain määrin suopeammaksi. Kuitenkin populismin ja äärioikeiston nousu niin Euroopassa kuin ympäri maailmaa on lisännyt sekä maahanmuuton että monikulttuurisuuden vastustamista. Tässä tutkielmassa monikulttuurisuutta tarkastellaan siihen liitettävien asenteiden kautta, joita on tutkittu runsaasti viime vuosien aikana. Aiemman tutkimustiedon pohjalta voidaan todeta, että vähemmistöryhmään kuuluvat – olivatpa he sitten maahanmuuttajataustaisia, etniseen vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvia – suhtautuvat monikulttuurisuutta kohtaan positiivisemmin kuin enemmistöryhmään kuuluvat. Tutkimuksissa on tarkasteltu myös muiden muuttujien, kuten koulutuksen, yhteyttä monikulttuurisiin asenteisiin. Korkeasti koulutetut näyttävät tutkimusten perusteella suhtautuvan suopeammin monikulttuurisuutta kohtaan matalasti kouluttautuneisiin verrattuna. Euroopassa tehtyjen, maiden asenteita vertailevien, tutkimusten pohjalta voidaan todeta, että asenteet monikulttuurisuutta kohtaan ovat negatiivisempia Itä-Euroopassa läntiseen Eurooppaan verrattuna.
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan kvantitatiivisin menetelmin, miten koululaisten vanhempien monikulttuuriset asenteet ovat yhteydessä vanhempien kuulumiseen enemmistö- tai vähemmistöryhmään sekä heidän koulutukseensa. Tutkimuskysymyksiä on yhteensä neljä, joista kaksi ensimmäistä ovat: 1. Miten vanhempien monikulttuuriset asenteet ovat yhteydessä enemmistö- tai vähemmistöryhmään kuulumiseen? ja 2. Miten vanhempien monikulttuuriset asenteet ovat yhteydessä heidän koulutukseensa? Kahdessa viimeisessä tutkimuskysymyksessä saatuja tuloksia elaboroidaan kolmannella muuttujalla, joka muodostuu niistä Euroopan maista, joissa aineisto on kerätty. Viimeiset tutkimuskysymykset siis ovat: 3. Miten monikulttuuriset asenteet ovat yhteydessä vanhempien kuulumiseen enemmistö-tai vähemmistöryhmään eri Euroopan maissa? ja 4. Miten monikulttuuriset asenteet ovat yhteydessä vanhempien koulutukseen eri Euroopan maissa? Analyysin menetelmänä käytetään keskiarvovertailua ja aineistona toimii Tietoarkistosta löytyvää Child up: vanhempien kysely 2019 (FSD3440), jossa on kartoitettu vanhempien mielipiteitä liittyen heidän lastensa koulunkäyntiin sekä asenteita monikulttuurisuutta kohtaan. Kohderyhmänä ovat olleet maahanmuuttajataustaiset vanhemmat, mutta kyselyyn ovat vastanneet myös ne vanhemmat, jotka eivät ole taustaltaan maahanmuuttajia. Aineistoa on kerätty yhteensä seitsemässä Euroopan maassa.
Analyysin tulokset osoittivat, että vähemmistöryhmään kuuluvat vanhemmat suhtautuivat positiivisemmin monikulttuurisuutta kohtaan kuin enemmistöryhmään kuuluvat, ja tulos oli linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. Peruskoulun, toisen tai ammatillisen asteen sekä korkeakoulun käyneiden vanhempien asenteissa taas ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja, joten tulos erosi aiemmista tutkimuksista. Tuloksista huomattiin monikulttuuristen asenteiden olevan selvästi myönteisiä enemmistö- ja vähemmistöryhmään kuuluvien sekä eri koulutusasteen käyneiden vanhempien keskuudessa. Elaboroinnin tulosten perusteella Suomessa ja Puolassa vähemmistöön kuuluvien vanhempien monikulttuuriset asenteet olivat selvästi positiivisemmat enemmistöön kuuluviin vanhempiin verrattuna, ja tulos oli linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. Belgian, Ruotsin, Saksan, Iso-Britannian sekä Italian kohdalla monikulttuurisuuteen liittyvissä asenteissa taas ei havaittu eroja enemmistö- ja vähemmistöryhmään kuuluvien vanhempien välillä. Näissä viidessä maassa korkeakoulutetut vanhemmat suhtautuivat myönteisemmin monikulttuurisuutta kohtaan ja sama yhteys havaittiin myös Suomessa. Tulos oli yhteneväinen aiemman tutkimustiedon kanssa. Puolan kohdalla taas korkeakoulutetut vanhemmat suhtautuivat kaikista negatiivisimmin monikulttuurisuutta kohtaan, ja tulos poikkesi selvästi aiemmista tutkimuksista. Tämän tutkielman pohjalta voidaan todeta, että monikulttuurisuuteen liittyvissä asenteissa on nähtävissä suurempia eroja maiden välisessä vertailussa ja siksi jatkotutkimuksissa olisikin hyvä tarkastella aihetta yhä laajemmasta ja kansainvälisemmästä näkökulmasta.
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan kvantitatiivisin menetelmin, miten koululaisten vanhempien monikulttuuriset asenteet ovat yhteydessä vanhempien kuulumiseen enemmistö- tai vähemmistöryhmään sekä heidän koulutukseensa. Tutkimuskysymyksiä on yhteensä neljä, joista kaksi ensimmäistä ovat: 1. Miten vanhempien monikulttuuriset asenteet ovat yhteydessä enemmistö- tai vähemmistöryhmään kuulumiseen? ja 2. Miten vanhempien monikulttuuriset asenteet ovat yhteydessä heidän koulutukseensa? Kahdessa viimeisessä tutkimuskysymyksessä saatuja tuloksia elaboroidaan kolmannella muuttujalla, joka muodostuu niistä Euroopan maista, joissa aineisto on kerätty. Viimeiset tutkimuskysymykset siis ovat: 3. Miten monikulttuuriset asenteet ovat yhteydessä vanhempien kuulumiseen enemmistö-tai vähemmistöryhmään eri Euroopan maissa? ja 4. Miten monikulttuuriset asenteet ovat yhteydessä vanhempien koulutukseen eri Euroopan maissa? Analyysin menetelmänä käytetään keskiarvovertailua ja aineistona toimii Tietoarkistosta löytyvää Child up: vanhempien kysely 2019 (FSD3440), jossa on kartoitettu vanhempien mielipiteitä liittyen heidän lastensa koulunkäyntiin sekä asenteita monikulttuurisuutta kohtaan. Kohderyhmänä ovat olleet maahanmuuttajataustaiset vanhemmat, mutta kyselyyn ovat vastanneet myös ne vanhemmat, jotka eivät ole taustaltaan maahanmuuttajia. Aineistoa on kerätty yhteensä seitsemässä Euroopan maassa.
Analyysin tulokset osoittivat, että vähemmistöryhmään kuuluvat vanhemmat suhtautuivat positiivisemmin monikulttuurisuutta kohtaan kuin enemmistöryhmään kuuluvat, ja tulos oli linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. Peruskoulun, toisen tai ammatillisen asteen sekä korkeakoulun käyneiden vanhempien asenteissa taas ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja, joten tulos erosi aiemmista tutkimuksista. Tuloksista huomattiin monikulttuuristen asenteiden olevan selvästi myönteisiä enemmistö- ja vähemmistöryhmään kuuluvien sekä eri koulutusasteen käyneiden vanhempien keskuudessa. Elaboroinnin tulosten perusteella Suomessa ja Puolassa vähemmistöön kuuluvien vanhempien monikulttuuriset asenteet olivat selvästi positiivisemmat enemmistöön kuuluviin vanhempiin verrattuna, ja tulos oli linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. Belgian, Ruotsin, Saksan, Iso-Britannian sekä Italian kohdalla monikulttuurisuuteen liittyvissä asenteissa taas ei havaittu eroja enemmistö- ja vähemmistöryhmään kuuluvien vanhempien välillä. Näissä viidessä maassa korkeakoulutetut vanhemmat suhtautuivat myönteisemmin monikulttuurisuutta kohtaan ja sama yhteys havaittiin myös Suomessa. Tulos oli yhteneväinen aiemman tutkimustiedon kanssa. Puolan kohdalla taas korkeakoulutetut vanhemmat suhtautuivat kaikista negatiivisimmin monikulttuurisuutta kohtaan, ja tulos poikkesi selvästi aiemmista tutkimuksista. Tämän tutkielman pohjalta voidaan todeta, että monikulttuurisuuteen liittyvissä asenteissa on nähtävissä suurempia eroja maiden välisessä vertailussa ja siksi jatkotutkimuksissa olisikin hyvä tarkastella aihetta yhä laajemmasta ja kansainvälisemmästä näkökulmasta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]