”Tänään Suomi lakkasi olemasta oikeusvaltio meitä hoitajia kohtaa” : Hoitajien työtaistelujen diskurssit Twitter-keskusteluissa
Rosenqvist, Saku (2024)
Rosenqvist, Saku
2024
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121911456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121911456
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan syksyllä 2022 hoitajien työtaisteluoikeutta rajoittavan lain eduskuntakäsittelyn aikaisen Twitter-keskustelun diskursseja. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia diskursseja lakiesityksen eduskuntakäsittelyn aikana julkaistuissa tviiteissä esiintyy ja millaisilla kielen keinoilla diskurssit rakentuivat. Aineisto koostuu tutkimuksessa 185 tviitistä, jotka on julkaistu Twitterissä aikavälillä 14.–21.9.2022 ja jotka sisältävät joko sanan pakkotyölaki tai potilasturvallisuuslaki. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Minkälaisia diskursseja esiintyy sanoihin potilasturvallisuuslaki ja pakkotyölaki liittyen hoitajaliittojen työtaisteluita ympäröivässä keskustelussa Twitterissä syksyllä 2022? 2) Minkälaisilla kielellisillä keinoilla diskursseja rakennetaah?
Tutkimuksen menetelmänä käytetään diskurssintutkimusta, joka toimii tutkimuksessa myös teoreettisena viitekehyksenä. Diskurssi käsitetään tutkimuksessa sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksen kautta suhteellisen vakiintuneena merkityksellistämisen käytänteenä, jolla rakennetaan sosiaalista todellisuutta. Aineiston analyysissä hyödynnetään sovelletusti myös aineistolähtöisen sisällönanalyysin metodeja. Diskurssien analyysi ankkuroidaan tutkimuksessa systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan. Analyysissä hyödynnetään systeemis-funktionaalisen teorian esittelemiä semanttisia osatekijöitä: alaa, sävyä ja tapaa.
Tutkimuksen tuloksena aineistosta löydettiin viisi diskurssia: toiminnan välttämättömyyden diskurssi, terveydenhuollon tarpeellisuuden diskurssi, oikeudentajun diskurssi, työn arvon diskurssi ja vaihtoehtoisen totuuden diskurssi. Löydetyt diskurssit ovat osittain limittäisiä, mutta toisistaan erotettavissa. Diskurssit rakentuvat erilaisista ja eri tavoin käytetyistä kielen keinoista. Diskursseja myös erottaa toisistaan niitä rakentavat eriävät semanttiset osatekijät. Välttämättömyyden diskurssissa erilaisia toimintoja asemoidaan pakollisiksi esimerkiksi nesessiivirakenteiden käytöllä ja ilmentämällä vastuuta osana poliittista päätöksentekoa. Terveydenhuollon tarpeellisuuden diskurssi rakentuu esimerkiksi hoitajien työtaistelutoimien esitettyjen välillisten ja välittömien seurausten funktioiden kautta. Oikeudentajun diskurssi muodostuu lain säätämisen tarkastelun funktioiden ja lain tuomien seurausten ympärille. Työn arvon diskurssi koostuu funktioista, jotka käsittävät työn koettua arvoa ja sen mitattavissa olevaa arvoa. Vaihtoehtoisen totuuden diskurssi rakentuu esimerkiksi epäselvien esitettyjen syy-seuraussuhteiden, rokotekriittisyyden ja vastakkainasettelun funktioiden kautta.
Tutkimustuloksissa osoitetaan, että työtaistelujen aikaisessa Twitter-keskustelussa hoitajien tekemän työn arvo nähdään tärkeänä ja välttämättömänä osana terveydenhuoltojärjestelmää. Tuloksista nähdään myös, että käydyssä Twitter-keskustelussa hoitajien vuonna 2022 ajama palkankorotusohjelma nähdään oikeutettuna. Tutkimuksesta löytyneissä diskursseissa esitetään hoitoala myös vaativana työympäristönä.
Tutkimuksen menetelmänä käytetään diskurssintutkimusta, joka toimii tutkimuksessa myös teoreettisena viitekehyksenä. Diskurssi käsitetään tutkimuksessa sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksen kautta suhteellisen vakiintuneena merkityksellistämisen käytänteenä, jolla rakennetaan sosiaalista todellisuutta. Aineiston analyysissä hyödynnetään sovelletusti myös aineistolähtöisen sisällönanalyysin metodeja. Diskurssien analyysi ankkuroidaan tutkimuksessa systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan. Analyysissä hyödynnetään systeemis-funktionaalisen teorian esittelemiä semanttisia osatekijöitä: alaa, sävyä ja tapaa.
Tutkimuksen tuloksena aineistosta löydettiin viisi diskurssia: toiminnan välttämättömyyden diskurssi, terveydenhuollon tarpeellisuuden diskurssi, oikeudentajun diskurssi, työn arvon diskurssi ja vaihtoehtoisen totuuden diskurssi. Löydetyt diskurssit ovat osittain limittäisiä, mutta toisistaan erotettavissa. Diskurssit rakentuvat erilaisista ja eri tavoin käytetyistä kielen keinoista. Diskursseja myös erottaa toisistaan niitä rakentavat eriävät semanttiset osatekijät. Välttämättömyyden diskurssissa erilaisia toimintoja asemoidaan pakollisiksi esimerkiksi nesessiivirakenteiden käytöllä ja ilmentämällä vastuuta osana poliittista päätöksentekoa. Terveydenhuollon tarpeellisuuden diskurssi rakentuu esimerkiksi hoitajien työtaistelutoimien esitettyjen välillisten ja välittömien seurausten funktioiden kautta. Oikeudentajun diskurssi muodostuu lain säätämisen tarkastelun funktioiden ja lain tuomien seurausten ympärille. Työn arvon diskurssi koostuu funktioista, jotka käsittävät työn koettua arvoa ja sen mitattavissa olevaa arvoa. Vaihtoehtoisen totuuden diskurssi rakentuu esimerkiksi epäselvien esitettyjen syy-seuraussuhteiden, rokotekriittisyyden ja vastakkainasettelun funktioiden kautta.
Tutkimustuloksissa osoitetaan, että työtaistelujen aikaisessa Twitter-keskustelussa hoitajien tekemän työn arvo nähdään tärkeänä ja välttämättömänä osana terveydenhuoltojärjestelmää. Tuloksista nähdään myös, että käydyssä Twitter-keskustelussa hoitajien vuonna 2022 ajama palkankorotusohjelma nähdään oikeutettuna. Tutkimuksesta löytyneissä diskursseissa esitetään hoitoala myös vaativana työympäristönä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]