Uutisointi Palestiinan ja Israelin välisestä kriisistä : Kriittinen diskurssianalyysi Ilta-Sanomien uutisotsikoista

Abstract

Tässä tutkimuksessa käsitellään Palestiinan ja Israelin välistä kriisiä käsitteleviä Ilta-Sanomien uutisotsikoita ja niissä aktivoituvia diskursseja. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millaisia diskursseja otsikoissa rakentuu ja millaiset substantiivit ja substantiivilausekkeet niitä aktivoivat. Tutkimusaineiston koostaa 105 Ilta-Sanomien uutisotsikkoa, jotka on julkaistu aikavälillä 7.10.2023–7.11.2023. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Millaisia diskursseja esiintyy Palestiinasta ja Israelista kirjoitetuissa uutisotsikoissa vuoden 2023 lokakuun jälkeen? 2) Millaiset substantiivit ja substantiivilausekkeet aktivoivat diskursseja?

Sekä tutkimuksen teoreettisena että metodologisena viitekehyksenä toimii kriittinen diskurssianalyysi. Diskurssi käsitetään tutkimuksessa ennen kaikkea sosiaalista todellisuutta rakentavan luonteensa kautta: Diskurssi on kielenkäytön vakiintunut tapa, joka merkityksellistää asioita ja tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa muihin. Muita tutkimuksen kannalta tärkeitä käsitteitä ovat tarkasteltavat substantiivit sekä valta median kontekstissa. Media luo omaa tulkintaansa todellisuudesta ja yhteiskunnallisista teemoista, ja kielenkäytön näkökulmasta tutkittuna valta tulee näkyväksi juuri sanavalinnoissa, joita aiheista ja ilmiöistä puhuttaessa tehdään. Tutkimuksessa käsitelläänkin otsikoita aineistolähtöisesti sanastotasolla, jolloin päästään monipuolisesti käsiksi diskursseja aktivoiviin sanavalintoihin.

Tutkimuksen tuloksena aineistosta löydettiin kaksi päädiskurssikokonaisuutta, vastakkainasettelun diskurssi ja uhriuden diskurssi, joista jälkimmäinen jakautuu vielä kahteen aladiskurssiin, kolonialismin diskurssiin ja orientalismin diskurssiin. Diskursseja on siis määrällisesti vähän, mutta ne ovat kytköksissä toisiinsa, mikä on myös osa tutkimuksen tulosta. Diskursseja aktivoivista substantiiveista löytyi asenteellisuuksia ja latautuneisuutta, ja suuri taustatekijä diskurssien aktivoitumisessa olivatkin yhteiskunnassa vallitsevat asenteet, ideologiat tai jopa stereotypiat. Substantiivien ohella tyypillinen diskursseja aktivoiva kieliaines olivat substantiivien saamat erilaiset määreet, esimerkiksi adjektiivit ja partisiipit, joiden kanssa substantiivit voivat muodostaa substantiivilausekkeita.