Resurssien valossa ja varjossa : Tehostetun ja erityisen tuen tukimuotojen sekä resurssien riittävyys perusopetuksen kyselyaineistossa

Abstract

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarve perusopetuksen piirissä on kasvanut. Lisäksi tukimuotojen laatu ja määrä voivat vaihdella huomattavasti eri luokka-asteiden sekä paikkakuntien välillä.

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tutkia oppimisen ja koulunkäynnin tuen, erityisesti erityisen ja tehostetun tuen tukimuotojen tarjontaa sekä kartoittaa opettajien kokemuksia resurssien riittävyydestä Tampereen kaupunkiseudulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii inkluusion periaate, joka on sidoksissa siihen, miten oppimisen ja koulunkäynnin tukea toteutetaan. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää uuden tukimallin rakentamisessa, mutta käytännössä siitä voi hyötyä myös Tampereen kaupunkiseutujen opetushenkilöstö sekä päättäjät tukimuodoista ja niihin liittyvistä resursseista päätettäessä.

Aineistona käytämme REAL-tutkimuskeskuksen aineistoa, jossa tarkastellaan oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen toteutumista sekä järjestelyjä ja osaamistarpeita kuntien varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Rajasimme aineiston koskemaan vain peruskoulun opetushenkilöstöä, jolloin tutkimuksen otoskooksi muodostui 248. Aineistoa analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin IBM SPSS Statistics-ohjelmistolla. Keskeisimmät käytetyt menetelmät olivat frekvenssianalyysi sekä Kruskal-Wallis-testi.

Tutkimuksen analyysin perusteella selvisi yleisimpien tukimuotojen olevan tehostetun tuen kohdalla opetuksen eriyttäminen, erityisopettajan konsultointi sekä tukiopetus. Erityisessä tuessa käytetyimmät tukimuodot olivat opetuksen eriyttäminen, erilaiset koejärjestelyt ja tiiviimpi yhteistyö kodin kanssa. Tulokset osoittivat myös, että koko- ja osa-aikaisen erityisopetuksen resurssit koettiin riittämättömiksi tai jokseenkin riittämättömiksi. Kruskal-Wallis-testi tarkensi, että luokka-asteiden opettajien välillä on eroa kokemuksessa resurssien riittävyydestä.

Tekemämme tutkimuksen pohjalta voidaan todeta inkluusion toteutumiseen halutulla tasolla vaikuttavan resurssien saatavuus luokka-asteella ja siten myös tukimuotojen toteutus. Tarkempien johtopäätösten tekeminen vaatii kuitenkin jatkoanalyysiä esimerkiksi kuntakohtaisista eroista.