Dokaajakinkusta bämäksi: Naisten nimeäminen suomenkielisessä populaarimusiikissa vuosina 2013 ja 2023
Uusi-Rauva, Sara (2024)
Uusi-Rauva, Sara
2024
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121911450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121911450
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään naisten nimeämistä suomenkielisessä populaarimusiikissa kahden eri vuoden toistetuimpien kappaleiden kautta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä substantiiveilla naisia nimetään Suomen kuunnelluimpien musiikkikappaleiden sanoituksissa ja millaisissa asiayhteyksissä naisia ylipäätään nimetään. Tutkimusaineistona käytetään kahta erillistä aineistoa, jotka koostuvat vuoden 2023 ja 2013 toistetuimpien musiikkikappaleiden sanoituksista. Aineistot sisältävät ainoastaan sellaisia sanoituksia, joissa naisia nimetään substantiiveilla. Aineistot sisältävät yhteensä 310 naista nimeävää substantiivia.
Tutkimuskysymyksiä on kolme: 1) Millä substantiiveilla naisia nimetään? 2) Millaisissa asiayhteyksissä naisia nimeäviä substantiiveja käytetään? 3) Miten naissubstantiivien käyttö on muuttunut vuosien 2013 ja 2023 välillä laululyriikoissa? Näiden tutkimuskysymysten avulla tutkielmassa tarkastellaan naisia nimeävien substantiivien semantiikkaa, substantiiveja ympäröiviä asiayhteyksiä ja vuosien väliltä löytyviä eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen aineistopohjainen kielentutkimus, jota sovelletaan tässä tutkimuksessa lajittelemalla ja koodaamalla erilaisiin kategorioihin aineistossa esiintyviä substantiiveja sekä tarkastelemalla niiden semantiikkaa, käyttömääriä ja asiayhteyksiä. Tämän tutkimuksen kannalta on
olennaista huomioida, että tarkastelemani aineisto koostuu laululyriikoista, jotka ovat ensisijaisesti kirjoitettu kuultavaksi eikä suoraan luettavaksi. Osa aineistossani esiintyvistä substantiiveista onkin siis valikoitunut asiayhteyteensä sellaisten seikkojen takia, joita ei pelkän tekstimuotoisen lyriikan tarkastelun kautta voida
havaita. Tutkielman tuloksista selviää, että Suomen kuunnelluimpien musiikkikappaleiden sanoituksista löytyy paljon naisia nimeäviä substantiiveja. Naisia nimeävät substantiivit ovat osittain polyseemisia ja saattavat sisältää erilaisia konnotaatioita. Polysemian kautta joillakin naisia nimeävillä substantiiveilla tarkoitetaan tavanomaisen tarkoitteen sijasta esimerkiksi yleisesti naisia. Suuri osa aineistosta löytyvistä substantiiveista esiintyy seksiin tai seksuaalisuuteen liittyvistä asiayhteyksissä, vaikka itse substantiivi ei siihen viittaavaa konnotaatiota sisältäisikään. Määrällisen analyysin kautta tutkielmassa on noussut esiin myös erilaisia kielellisiä huomioita, kuten englanninkielisten substantiivien esiintyvyyden kasvua. Tutkielmassa havaittiin myös, että yksittäisten artistien tuotanto ja yksittäiset laululyriikat vaikuttavat merkittävästi tutkielman sisältöön ja siten myös osaltaan tutkielmassa tehtyihin havaintoihin. Tämän vuoksi tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää.
Tutkimuskysymyksiä on kolme: 1) Millä substantiiveilla naisia nimetään? 2) Millaisissa asiayhteyksissä naisia nimeäviä substantiiveja käytetään? 3) Miten naissubstantiivien käyttö on muuttunut vuosien 2013 ja 2023 välillä laululyriikoissa? Näiden tutkimuskysymysten avulla tutkielmassa tarkastellaan naisia nimeävien substantiivien semantiikkaa, substantiiveja ympäröiviä asiayhteyksiä ja vuosien väliltä löytyviä eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen aineistopohjainen kielentutkimus, jota sovelletaan tässä tutkimuksessa lajittelemalla ja koodaamalla erilaisiin kategorioihin aineistossa esiintyviä substantiiveja sekä tarkastelemalla niiden semantiikkaa, käyttömääriä ja asiayhteyksiä. Tämän tutkimuksen kannalta on
olennaista huomioida, että tarkastelemani aineisto koostuu laululyriikoista, jotka ovat ensisijaisesti kirjoitettu kuultavaksi eikä suoraan luettavaksi. Osa aineistossani esiintyvistä substantiiveista onkin siis valikoitunut asiayhteyteensä sellaisten seikkojen takia, joita ei pelkän tekstimuotoisen lyriikan tarkastelun kautta voida
havaita. Tutkielman tuloksista selviää, että Suomen kuunnelluimpien musiikkikappaleiden sanoituksista löytyy paljon naisia nimeäviä substantiiveja. Naisia nimeävät substantiivit ovat osittain polyseemisia ja saattavat sisältää erilaisia konnotaatioita. Polysemian kautta joillakin naisia nimeävillä substantiiveilla tarkoitetaan tavanomaisen tarkoitteen sijasta esimerkiksi yleisesti naisia. Suuri osa aineistosta löytyvistä substantiiveista esiintyy seksiin tai seksuaalisuuteen liittyvistä asiayhteyksissä, vaikka itse substantiivi ei siihen viittaavaa konnotaatiota sisältäisikään. Määrällisen analyysin kautta tutkielmassa on noussut esiin myös erilaisia kielellisiä huomioita, kuten englanninkielisten substantiivien esiintyvyyden kasvua. Tutkielmassa havaittiin myös, että yksittäisten artistien tuotanto ja yksittäiset laululyriikat vaikuttavat merkittävästi tutkielman sisältöön ja siten myös osaltaan tutkielmassa tehtyihin havaintoihin. Tämän vuoksi tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]