Lapsuusiän haitallisten kokemusten yhteys vauvakuumeeseen

Abstract

Lasten hankkimista ja uusien ihmisten syntymistä voidaan pitää arvokkaana monista eri näkökulmista katsoen. Evoluution voidaan nähdä luoneen ihmisiin konkreettisen, biologisen tarpeen selviytyä ja lisääntyä. Lisäksi lasten hankkimiselle ja sen merkityksellisyydelle voidaan nähdä monia psykologisia, sosiaalisia sekä yhteiskunnallisia syitä. Lasten hankkimisesta on tullut kehittyneen ehkäisyn myötä entistä voimakkaammin valintakysymys. Varsinkin kehittyneissä länsimaissa syntyvyys on laskenut viime vuosikymmeninä. Syntyvyyden laskun monitahoiset seuraukset luovat tarvetta ymmärtää paremmin tekijöitä, jotka ovat yhteydessä lasten hankkimiseen.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on avartaa ymmärrystä lasten hankkimiseen liittyvistä tekijöistä tutkimalla ovatko lapsuusiän haitalliset kokemukset eli ACE-kokemukset yhteydessä vauvakuumeeseen. ACE-kokemukset on termi, joka kuvaa osajoukkoa erilaisia vastoinkäymisiä, mitä ihmiset voivat lapsuudessaan kokea. Vauvakuumeella taas viitataan vaistomaisen fyysiseen ja emotionaaliseen kaipaukseen saada lapsi. ACE-kokemuksia on tutkittu paljon, ja niillä on havaittu kauaskantoisia vaikutuksia aikuisuuteen asti. Vauvakuumetta puolestaan on tutkittu vielä varsin vähän. ACE-kokemusten yhteyttä lasten hankkimiseen on tutkittu vähän, ja tämä on ensimmäinen tutkimus, joka selvittää niiden yhteyttä juuri vauvakuumeeseen.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Prolific-nimisen sivuston kautta. Tutkimukseen osallistujat vastasivat internetin kautta toteutettuun kyselyyn, jossa kartoitettiin muun tiedon lisäksi heidän ACE-kokemuksiaan sekä heidän kokemaansa vauvakuumetta. ACE-kokemusten yhteyttä vauvakuumeeseen selvitettiin vertaamalla tutkittavien raportoimaa ACE-kokemusten kokonaismäärää heidän kokemansa vauvakuumeen tasoon. Lisäksi eri ACE-kokemuksia vertailtiin keskenään sen mukaan, eroavatko ne toisistaan niiden yhteydessä vauvakuumeseen. Tuloksia tarkasteltiin myös erikseen sukupuolittain sekä parisuhdestatuksen mukaan.

ACE-kokemusten kokonaismäärän havaittiin hypoteesin, sekä aikaisemman tutkimuksen, vastaisesti olevan yhteydessä matalampaan vauvakuumeen kokemukseen. Sukupuolikohtainen analyysi paljasti, että tämä yhteys ilmeni vain miesten kohdalla (Sukupuoli itsessään ei ollut erotteleva tekijä). Parisuhdestatuksella puolestaan ei havaittu suoraa, eikä ACE-kokemuksia moderoivaa vaikutusta koettuun vauvakuumeeseen. ACE-kokemusten keskinäinen analyysi paljasti kymmenestä tutkitusta ACE-kokemuksesta, että emotionaalinen laiminlyönti, fyysisten tarpeitten osalta tapahtuva heitteillejättö sekä perheenjäsenen mielenterveysongelmat olivat yhteydessä matalampaan vauvakuumeeseen, kun taas muiden ACE-kokemusten kohdalla ei havaittu yhteyttä vauvakuumeeseen. Sukupuoli ja parisuhdestatus havaittiin kummatkin erotteleviksi tekijöiksi ACE-kokemusten keskinäisessä analyysissä.

Tämä tutkimus laajentaa osaltaan lasten hankkimiseen liittyvien tekijöiden tutkimuskenttää. Se vahvistaa aikaisempaa käsitystä ACE-kokemusten kauaskantoisista vaikutuksista aikuisuuteen asti. Tämä tutkimus myös laajentaa toistaiseksi niukkaa vauvakuumeen tutkimuskenttää, ja laajentaa käsitystä siitä, millä tekijöillä on kosketuspintaa vauvakuumeeseen ilmiönä. Se myös haastaa aikaisempia tutkimustuloksia ja nostaa esiin tärkeitä jatkotutkimuskohteita, jotta vauvakuumetta, ja laajemmin lasten hankkimiseen liittyviä tekijöitä, voitaisiin ymmärtää paremmin.