"Ryhmissämme on yleisellä tuella, tehostetulla tuella, erityisellä tuella lapsia ja he ovat mukana toiminnassa yhtenä yhteisön jäsenenä" : Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia inklusiivisen varhaiskasvatuksen ja kolmiportaisen tuen toteutumisesta päiväkodissa
Pöntiö, Piia (2024)
Pöntiö, Piia
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121911402
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121911402
Tiivistelmä
Tämä tutkimus avaa varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia inklusiivisen varhaiskasvatuksen ja kolmiportaisen tuen mallin (ts. kolmitasoinen tuen malli) toteutumisesta päiväkodissa. Inklusiivisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan yhdenvertaista, kaikki mukaan ottavaa, lainmukaista ja opetussuunnitelmiin sitoutunutta varhaiskasvatustoimintaa. Inkluusio on nykyään keskeinen ideologia kasvatusajattelussa. Kolmiportaisella tuen mallilla tarkoitetaan oppimisen tukemiseen liittyvää kolmea porrasta tai tasoa, yleistä, tehostettua ja eritystä tukea. Kolmiportaisen tuen toteuttaminen hallintopäätöksellä tuli varhaiskasvatuksessa lainvoimaiseksi 1.8.2022. Aiemmin tukea on toteutettu esiopetuksen ja perusopetuksen puolella.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, fenomenologisella eli kokemuksellisella lähestymistavalla. Aineistonkeruu tapahtui puolistrukturoitujen fokusryhmähaastattelujen ja yksilöhaastatteluiden kautta. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi vapaaehtoista lapsiryhmässä työsuhteessa olevaa varhaiskasvatuksen opettajaa kahdelta suomalaiselta paikkakunnalta. Haastattelut tapahtuivat Microsoft Teams -sovelluksella etäyhteyksien kautta, ja olivat kestoltaan noin 30 minuuttia. Haastattelumateriaali tallennettiin, litteroitiin ja lopuksi tuhottiin. Tutkimuseettiset lähtökohdat huomioitiin ja haastateltavien anonymiteetistä huolehdittiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä teemoittelun avulla.
Tuloksista ilmeni varhaiskasvatusten opettajien suhtautuvan inklusiiviseen varhaiskasvatukseen pääosin myönteisesti ja avoimesti oman ammatillisuutensa velvoittamien sisältöjen puitteissa. Inklusiivinen varhaiskasvatus ja inkluusio koettiin käsitteenä ja arvopohjana tuttuna ja selkeänä; vastauksista nousi esiin Suomen varhaiskasvatuksen pitkät perinteet inkluusion mukaisessa toiminnassa. Kolmiportainen tuki oli käsitteenä ja ymmärryksen tasolla selkeä sekä ryhmän toiminnassa jo entuudestaan vallinnut. Varhaiskasvatuslain muutos 1.8.2022 kolmiportaisen tuen järjestämisestä hallintopäätöksellä oli aikaansaanut jonkin verran muutosta. Tuen toteuttaminen ja toteutuminen koettiin keskimäärin strukturoidumpana lakimuutoksen myötä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat näkyivät lisäksi lapsiryhmän toiminnassa monipuolisemmin. Inklusiivisesta varhaiskasvatuksesta heräsi myös kritiikkiä; varhaiskasvatuksen opettajat kokivat aiempia tutkimuksia myötäillen ammatillista riittämättömyyttä, resurssipulaa ja arvostuksen puutetta työssään. Inkluusio koettiin ideologiana myönteisenä, lainvelvoittamana ja yhdenvertaisena, mutta käytännön arjessa myös uuvuttavana; lapsiryhmiin ei aina ole saatavilla tarpeeksi osaavaa henkilökuntaa, joka on relevanttia laadukkaalle varhaiskasvatukselle ja lapsen henkilökohtaisen tuen järjestämiselle. Varhaiskasvatuksen opettajat toivoivat lisää monialaista yhteistyötä ja henkilökuntaa lapsiryhmiin, pienempiä ryhmäkokoja sekä aikaa ja resursseja keskittyä omaan työhönsä opettajana. Vastauksista ilmeni myös huolta kolmiportaisen tuen järjestämisestä ja toteutumisesta sekä resurssien riittävyydestä tasapuolisesti varhaiskasvatuksessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, fenomenologisella eli kokemuksellisella lähestymistavalla. Aineistonkeruu tapahtui puolistrukturoitujen fokusryhmähaastattelujen ja yksilöhaastatteluiden kautta. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi vapaaehtoista lapsiryhmässä työsuhteessa olevaa varhaiskasvatuksen opettajaa kahdelta suomalaiselta paikkakunnalta. Haastattelut tapahtuivat Microsoft Teams -sovelluksella etäyhteyksien kautta, ja olivat kestoltaan noin 30 minuuttia. Haastattelumateriaali tallennettiin, litteroitiin ja lopuksi tuhottiin. Tutkimuseettiset lähtökohdat huomioitiin ja haastateltavien anonymiteetistä huolehdittiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä teemoittelun avulla.
Tuloksista ilmeni varhaiskasvatusten opettajien suhtautuvan inklusiiviseen varhaiskasvatukseen pääosin myönteisesti ja avoimesti oman ammatillisuutensa velvoittamien sisältöjen puitteissa. Inklusiivinen varhaiskasvatus ja inkluusio koettiin käsitteenä ja arvopohjana tuttuna ja selkeänä; vastauksista nousi esiin Suomen varhaiskasvatuksen pitkät perinteet inkluusion mukaisessa toiminnassa. Kolmiportainen tuki oli käsitteenä ja ymmärryksen tasolla selkeä sekä ryhmän toiminnassa jo entuudestaan vallinnut. Varhaiskasvatuslain muutos 1.8.2022 kolmiportaisen tuen järjestämisestä hallintopäätöksellä oli aikaansaanut jonkin verran muutosta. Tuen toteuttaminen ja toteutuminen koettiin keskimäärin strukturoidumpana lakimuutoksen myötä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat näkyivät lisäksi lapsiryhmän toiminnassa monipuolisemmin. Inklusiivisesta varhaiskasvatuksesta heräsi myös kritiikkiä; varhaiskasvatuksen opettajat kokivat aiempia tutkimuksia myötäillen ammatillista riittämättömyyttä, resurssipulaa ja arvostuksen puutetta työssään. Inkluusio koettiin ideologiana myönteisenä, lainvelvoittamana ja yhdenvertaisena, mutta käytännön arjessa myös uuvuttavana; lapsiryhmiin ei aina ole saatavilla tarpeeksi osaavaa henkilökuntaa, joka on relevanttia laadukkaalle varhaiskasvatukselle ja lapsen henkilökohtaisen tuen järjestämiselle. Varhaiskasvatuksen opettajat toivoivat lisää monialaista yhteistyötä ja henkilökuntaa lapsiryhmiin, pienempiä ryhmäkokoja sekä aikaa ja resursseja keskittyä omaan työhönsä opettajana. Vastauksista ilmeni myös huolta kolmiportaisen tuen järjestämisestä ja toteutumisesta sekä resurssien riittävyydestä tasapuolisesti varhaiskasvatuksessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8799]