Prosodiset piirteet varhaista Alzheimerin tautia sairastavilla
Häggman, Anni (2024)
2024
Logopedian maisteriohjelma - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121811373
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121811373
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella, eroavatko suomenkielisten varhaista Alzheimerin tautia sairastavien puheen prosodisten piirteiden arvot neurologisesti terveiden ikääntyneiden prosodisten piirteiden arvoista semispontaanissa puhetehtävässä. Lisäksi selvitetään, ovatko muut taustamuuttujat yhteydessä prosodisiin piirteisiin. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu Alzheimerin taudin kielellis-kognitiivisten oireiden heijastuvan puheen prosodisiin piirteisiin jo taudin varhaisessa vaiheessa. Aihetta ei aikaisemmin ole kuitenkaan juuri tarkasteltu suomenkielisillä puhujilla.
Tutkimuksen aineisto koostui varhaista Alzheimerin tautia sairastavien (n= 14, iän ka= 73,4 v) ja neurologisesti terveiden ikääntyneiden (n= 14, iän ka= 73,9 v) semispontaanipuhenäytteistä. Puhenäytteet analysoitiin Praat-äänianalyysiohjelmalla ja niistä tarkasteltiin puhekorkeutta, intonaation vaihtelua, puheen voimakkuutta, puheen voimakkuuden vaihtelua, puheen rytmiä, puhe- ja artikulaationopeutta, äänenlaatua sekä prosodista painokkuutta. Taustamuuttujista kaikilta tutkittavilta tarkasteltiin ikää, koulutustasoa, masennus-, ahdistuneisuus- ja äänioirekyselyiden pistemääriä sekä Alzheimerin tautia sairastavilta tutkittavilta muistiseulan pistemäärää. Tuloksia tarkasteltiin tilastollisilla menetelmillä.
Alzheimerin tautia sairastavilla oli keskimäärin hiljaisempi puheen voimakkuus, enemmän vaihtelua puheen voimakkuudessa, hitaampi puhe- ja artikulaationopeus sekä epärytmisempi ja prosodisesti painokkaampi puhe. Nämä erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero varhaista Alzheimerin tautia sairastavien miesten ja neurologisesti terveiden ikääntyneiden miesten välillä; Alzheimerin tautia sairastavat miehet puhuivat hitaammalla puhenopeudella (p= ,047). Masennus- ja ahdistuneisuuskyselyiden pistemäärillä oli tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä varhaista Alzheimerin tautia sairastavien puheen prosodisiin piirteisiin. Iällä sekä masennus- ja ahdistuneisuuskyselyiden pistemäärillä oli tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä neurologisesti terveiden ikääntyneiden puheen prosodisiin piirteisiin. Tämän tutkimuksen tulokset tuottavat tietoa suomenkielisten varhaista Alzheimerin tautia sairastavien ja neurologisesti terveiden ikääntyneiden puheen prosodisista piirteistä semispontaanissa puhetehtävässä. Arvoja voi hyödyntää puheterapeuttisessa arvioinnissa. Tunnistamalla varhaiseen Alzheimerin tautiin liittyvät prosodisten piirteiden muutokset, voisi puheen akustista analyysia mahdollisesti tulevaisuudessa hyödyntää tukena taudin varhaisvaiheen diagnosoinnissa. Aiheesta tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta.
Tutkimuksen aineisto koostui varhaista Alzheimerin tautia sairastavien (n= 14, iän ka= 73,4 v) ja neurologisesti terveiden ikääntyneiden (n= 14, iän ka= 73,9 v) semispontaanipuhenäytteistä. Puhenäytteet analysoitiin Praat-äänianalyysiohjelmalla ja niistä tarkasteltiin puhekorkeutta, intonaation vaihtelua, puheen voimakkuutta, puheen voimakkuuden vaihtelua, puheen rytmiä, puhe- ja artikulaationopeutta, äänenlaatua sekä prosodista painokkuutta. Taustamuuttujista kaikilta tutkittavilta tarkasteltiin ikää, koulutustasoa, masennus-, ahdistuneisuus- ja äänioirekyselyiden pistemääriä sekä Alzheimerin tautia sairastavilta tutkittavilta muistiseulan pistemäärää. Tuloksia tarkasteltiin tilastollisilla menetelmillä.
Alzheimerin tautia sairastavilla oli keskimäärin hiljaisempi puheen voimakkuus, enemmän vaihtelua puheen voimakkuudessa, hitaampi puhe- ja artikulaationopeus sekä epärytmisempi ja prosodisesti painokkaampi puhe. Nämä erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero varhaista Alzheimerin tautia sairastavien miesten ja neurologisesti terveiden ikääntyneiden miesten välillä; Alzheimerin tautia sairastavat miehet puhuivat hitaammalla puhenopeudella (p= ,047). Masennus- ja ahdistuneisuuskyselyiden pistemäärillä oli tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä varhaista Alzheimerin tautia sairastavien puheen prosodisiin piirteisiin. Iällä sekä masennus- ja ahdistuneisuuskyselyiden pistemäärillä oli tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä neurologisesti terveiden ikääntyneiden puheen prosodisiin piirteisiin. Tämän tutkimuksen tulokset tuottavat tietoa suomenkielisten varhaista Alzheimerin tautia sairastavien ja neurologisesti terveiden ikääntyneiden puheen prosodisista piirteistä semispontaanissa puhetehtävässä. Arvoja voi hyödyntää puheterapeuttisessa arvioinnissa. Tunnistamalla varhaiseen Alzheimerin tautiin liittyvät prosodisten piirteiden muutokset, voisi puheen akustista analyysia mahdollisesti tulevaisuudessa hyödyntää tukena taudin varhaisvaiheen diagnosoinnissa. Aiheesta tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta.