Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Päästölähteiden ja ympäristötekijöiden vaikutus Delhin pienhiukkaspitoisuuksiin

Vepsäläinen, Oskari (2025)

 
Avaa tiedosto
VepsalainenOskari.pdf (1.194Mt)
Lataukset: 



Vepsäläinen, Oskari
2025

Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-23
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121711341
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli selvittää Delhin kaupungin ja sen ympäristön pienhiukkaspitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Intia on tunnettu sen vakavista ilmansaasteongelmista ja sen pääkaupungissa Delhissä onkin yksi maailman huonoimmista ilmanlaaduista. Ilmansaasteiden on arvioitu aiheuttaneen 1,24 miljoonaa kuolemaa Intiassa vuonna 2017.

Työssä keskitytään kaupunki-ilman pienhiukkaspitoisuuteen ja sen kausittaiseen vaihteluun ja miten sääolosuhteet kuten tuuli, ilmakehän rajakerroksen korkeus ja sade vaikuttavat havaittuihin pitoisuuksiin. Hiukkaspitoisuuden päivittäisen ja vuodenaikaisen vaihtelun onkin arvioitu olevan pääosin seurausta sääolosuhteiden muutoksesta. Pahimmat ilmansaasteepisodit ajoittuvat tyypillisesti talvikuukausille ja puolestaan puhtainta ilma on monsuunikaudella voimakkaiden sateiden aikaan.

Työssä analysoitiin lisäksi Delhissä vuonna 2018 tehdyn tienvarsimittauksen lukumääräpitoisuuksia. Tavoitteena oli tarkastella lukumääräpitoisuuden vuorokausivaihtelua ja eri hiukkaskokojen korrelaatiota liikennemäärien ja rajakerroksen korkeuden välillä. Mittauksissa havaittiin selvä negatiivinen korrelaatio hiukkaslukumäärän ja rajakerroksen korkeuden välillä. Korrelaatiokerroin oli selvästi suurempi 30–250 nm kokoisilla akkumulaatiomoodin hiukkasilla-0,62 ja heikompi pienemmillä, alle 30 nm kokoisilla nukleaatiohiukkasilla (-0,22).

Vastaavasti hiukkaspitoisuuden havaittiin korreloivan positiivisesti liikennemäärän kanssa kaikilla hiukkaskoilla, joilla korrelaatiokertoimeksi saatiin 0,49. Nukleaatiomoodin hiukkasilla korrelaatio oli hieman suurempi (0,55) kuin akkumulaatiomoodin hiukkasilla (0,42).
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [9204]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste