Eunus: pelkurimainen kuningas?: Henkilökuvaukset Ensimmäisen orjasodan johtajasta 135–132 eaa.

Abstract

Tämä opinnäyte tutkii henkilökuvauksia Ensimmäisen orjasodan johtajasta Eunuksesta 135–132 eaa. Lähteenä tutkielmassa on kreikkalaisen historioitsija Diodoros Sisilialaisen teos Historian kirjasto, josta käytetään orjasotia käsitteleviä kirjoja 34 ja 35. Tutkimuskysymyksenä on, että miten Eunusta kuvattiin lähteissä ja mitä hänestä kerrottiin. Tämän jälkeen pohditaan mitä tällä haluttiin viestiä ja miksi hänestä kirjoitettiin kyseisellä tavalla. Orjasotaa kontekstoidaan käymällä läpi orjasodan tapahtumia lyhyesti ja selittämällä orjuuden ominaispiirteitä tapahtumaympäristössä, eli myöhäistasavallan Sisiliassa. Tutkimusmenetelmänä käytetään käsittelykappaleissa aineiston lähilukua, jossa analysoidaan Diodoroksen kuvauksia Eunuksesta, ja pohditaan näiden merkityksiä.

Ensimmäinen orjasota oli ensimmäinen laajamittaisesti puhjennut orjakapina antiikissa, ja Roomalta kesti vuosia ennen kuin sota voitettiin, mikä tekee kapinasta poikkeuksellisen. Diodoros kuvaa Eunusta alituisen vihamielisesti käyttämällä harkittuja sanavalintoja ja perustelee alemmuutta Eunuksen syyrialaisella identiteetillä. Eunuksen asema ihmeidentekijänä ja siihen liittyvä uskonnollisuus on vahvasti läsnä näissä kuvauksissa. Kapinan puhjettua Eunus kruunattiin orjien kuninkaaksi, mikä on myös merkittävää Diodoroksen kuvailussa. Tutkielma osoittaa, millainen muisto tästä paheksutusta henkilöstä haluttiin jättää antiikin historiankirjoitukseen ja miten tämä muisto rakentuu tekojen ja identiteetin ympärille.