"Don't care paskaa se on silti" : Seksismin ilmeneminen naisten jalkapallosta käydyssä sosiaalisen median keskustelussa
Näränen, Juulia (2025)
Näränen, Juulia
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121711328
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121711328
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastelen seksismin ilmenemistä naisten jalkapallosta käydyssä sosiaalisen median keskustelussa. Jalkapallo on yksi maailman suosituimmista urheilulajeista, jossa kuitenkin ilmenee huomattava määrä epätasa-arvoa. Naisten jalkapallo näyttäytyy edelleen toissijaisena miesten jalkapalloon verrattuna eikä taustatekijöitä, kuten erilaisia harjoittelumahdollisuuksia, oteta huomioon. Seksismi viittaa sukupuoleen perustuvaan syrjintään, joka ilmenee erilaisin muodoin, kuten vihamielisenä, hyväntahtoisena tai sisäistettynä seksisminä. Seksismin voidaan nähdä neutralisoivan sukupuolieroja ja siten esittävän miehet ja naiset sellaisilla muuttumattomilla tavoilla erilaisiksi, jotka asettavat miehet valta-asemaan.
Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on feministisessä kriittisessä teoriassa. Sen avulla tarkastelen kriittisesti jalkapalloon liittyvää seksismiä, ja kuinka sitä yhtäältä ylläpidetään ja toisaalta haastetaan. Aineisto on kerätty sosiaalisen median sovelluksesta TikTokista, ’Leversports’- nimisen käyttäjän julkaiseman videon kommenttikentästä. Videolla kuvataan loppuunmyytyä Tammelan Stadionia Suomen naisten jalkapallon maajoukkueen Helmareiden pelissä kesällä 2024. Videoon on liitetty teksti ”Eilinen oli vaikea päivä naisurheilua vähätteleville.” Aineiston analyysin toteutin diskurssianalyysin keinoin.
Tutkimuksessa löytyi kaksi seksismiä ylläpitävää diskurssia ja yksi sitä haastava diskurssi. Alistamisen ja luonnollistamisen diskurssit ylläpitivät seksismiä erilaisin keinoin, esimerkiksi tytöttelemällä ja vähättelemällä naisten jalkapalloa sekä luonnollistamisella, jonka avulla miesten parempi urheilumenestys nähtiin heille luonnollisena ominaisuutena. Kumpaankin diskurssiin liittyi seksismin ja sen vaikutusten tunnistamattomuus. Stereotypioiden haastamisen diskurssi puolestaan haastoi seksismiä. Diskurssissa stereotyyppiset patriarkaalisen yhteiskunnan miehille ja naisille asettamat roolit kääntyivät pelikentällä ympäri. Miehet näyttäytyivät dramaattisina filmaajina, jotka hakevat röyhkeästi etua omalle joukkueelleen. Naisista tuli rationaalisia ja kylmäpäisiä pelaajia, jotka jatkavat pelaamista loukkaantumisesta huolimatta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että seksismiä ilmenee yhä jalkapallon maailmassa. Naisten jalkapallo näyttäytyy miesten jalkapallon rinnalla laaduttomana ja merkityksettömänä eikä niiden välisiin eroihin vaikuttavia taustatekijöitä joko osata tai haluta ottaa huomioon. Naisten ja miesten jalkapallon väliset erot nähdään luonnollisina ja itsesään selvinä asioina, jolloin niitä ei tunnisteta ongelmiksi. Toisaalta seksismiä myös haastetaan, sillä miespelaajien filmaamista ei hyväksytä ja näin ollen miesten jalkapallon paremmuus ei näytä enää täysin itsestään selvältä.
Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on feministisessä kriittisessä teoriassa. Sen avulla tarkastelen kriittisesti jalkapalloon liittyvää seksismiä, ja kuinka sitä yhtäältä ylläpidetään ja toisaalta haastetaan. Aineisto on kerätty sosiaalisen median sovelluksesta TikTokista, ’Leversports’- nimisen käyttäjän julkaiseman videon kommenttikentästä. Videolla kuvataan loppuunmyytyä Tammelan Stadionia Suomen naisten jalkapallon maajoukkueen Helmareiden pelissä kesällä 2024. Videoon on liitetty teksti ”Eilinen oli vaikea päivä naisurheilua vähätteleville.” Aineiston analyysin toteutin diskurssianalyysin keinoin.
Tutkimuksessa löytyi kaksi seksismiä ylläpitävää diskurssia ja yksi sitä haastava diskurssi. Alistamisen ja luonnollistamisen diskurssit ylläpitivät seksismiä erilaisin keinoin, esimerkiksi tytöttelemällä ja vähättelemällä naisten jalkapalloa sekä luonnollistamisella, jonka avulla miesten parempi urheilumenestys nähtiin heille luonnollisena ominaisuutena. Kumpaankin diskurssiin liittyi seksismin ja sen vaikutusten tunnistamattomuus. Stereotypioiden haastamisen diskurssi puolestaan haastoi seksismiä. Diskurssissa stereotyyppiset patriarkaalisen yhteiskunnan miehille ja naisille asettamat roolit kääntyivät pelikentällä ympäri. Miehet näyttäytyivät dramaattisina filmaajina, jotka hakevat röyhkeästi etua omalle joukkueelleen. Naisista tuli rationaalisia ja kylmäpäisiä pelaajia, jotka jatkavat pelaamista loukkaantumisesta huolimatta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että seksismiä ilmenee yhä jalkapallon maailmassa. Naisten jalkapallo näyttäytyy miesten jalkapallon rinnalla laaduttomana ja merkityksettömänä eikä niiden välisiin eroihin vaikuttavia taustatekijöitä joko osata tai haluta ottaa huomioon. Naisten ja miesten jalkapallon väliset erot nähdään luonnollisina ja itsesään selvinä asioina, jolloin niitä ei tunnisteta ongelmiksi. Toisaalta seksismiä myös haastetaan, sillä miespelaajien filmaamista ei hyväksytä ja näin ollen miesten jalkapallon paremmuus ei näytä enää täysin itsestään selvältä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8907]