"Tehdään jotain ja toivotaan parasta": Vastuullisuuden huomioiminen julkisissa palveluhankinnoissa

Abstract

Globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja taloudellisen eriarvoistumisen lisääntyminen ovat korostaneet vastuullisuuden merkitystä, ja siitä onkin muodostunut yksi keskeisistä liiketoimintaa ohjaavista teemoista. Julkinen sektori on kansantalouden suurin ostaja, minkä vuoksi sen toiminnalla on huomattava vaikutus myös yksityisten yritysten toimintaan. Nykyisin vastuullisuus ja julkiset hankinnat kytkeytyvätkin tiiviisti yhteen. Julkisten ostopalvelujen euromääräinen arvo on ollut jatkuvassa kasvussa jo vuosia, eikä kehitykselle näy varsinaista loppua lähitulevaisuudessa.

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella, miten vastuullisuutta huomioidaan, sekä miten vastuullisuuden toteutumista seurataan julkisissa palveluhankinnoissa. Teoreettinen viitekehys rakentui Triple Bottom Line -teorian ympärille, eli vastuullisuutta käsitellään taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen ulottuvuuden kautta. Palveluhankintoja voidaan pitää isoista volyymeistaan huolimatta yleisesti alitutkittuina, minkä vuoksi aiheen tutkimiselle on oivalliset edellytykset. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea hankinta-asiantuntijaa sekä yhtä vastuullisuusasiantuntijaa yhdestä yhteishankintayksiköstä. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vastuullisuuden huomioimisen keinoja on palveluhankinnoissa useita, mutta vastuullisuuden teemoja huomioidaan vaihtelevasti tutkittavan yhteishankintayksikön palveluhankinnoissa. Vaikuttavia tekijöitä olivat erityisesti hankinnan tyyppi sekä sitä hoitava työryhmä. Taloudellinen vastuullisuus korostui vastauksissa, kun taas sosiaalisen ja ympäristöllisen vastuullisuuden merkitykset koettiin jäävän vähemmälle huomiolle. Vastuullisuuden huomioimista vaikeuttavia tekijöitä tunnistettiin useita, merkityksellisimpinä nähtiin julkisen sektorin taloudellinen paine, yhteen hankintaan käytettävien resurssien niukkuus, sekä olemassa olevien palveluhankintoihin sovellettavien vastuullisuuskriteerien puute. Löydökset korostavat vastuullisuuden toteutumisen seurannan tärkeyttä sopimuskaudella. Vastuullisuuden seurannan avulla voidaan varmistua siitä, että hankintasopimuksessa sovituista vastuullisuuden teemoista pidetään kiinni.

Tulosten mukaan julkisten palveluhankintojen merkitys vastuullisuuden ja kestävien toimintatapojen edistämisessä on huomattava. Vastuullisten palveluhankintojen perusteella on mahdollista saavuttaa erilaisia ympäristötavoitteita, edistää innovaatioita sekä saavuttaa kustannussäästöjä. Johtopäätökset osoittavat, että palveluhankintoihin liitettäville vastuullisuuskriteerien ja vaikuttavuusmittareiden kehittämiselle sekä yleiselle palveluhankintoihin liittyvälle osaamisen edistämiselle on todellinen tarve, jonka vuoksi aiheen syvempi jatkotutkimus olisi tärkeää.