Kuinka hyvinvointialueuudistus vaikuttaa kuntien toimitilahallintaan : Tarkastelussa liikelaitos- ja yhtiömalli
Kumpula, Olli-Pekka (2025)
Kumpula, Olli-Pekka
2025
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121711278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121711278
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee hyvinvointialueuudistuksen vaikutusta kuntien toimitilahallintaan 2030-luvulle tultaessa. Tutkimus keskittyy selvittämään, miten kuntien tilapalvelut tulisi järjestää tulevaisuudessa. Tarkastelun kohteena on hyvinvointialueuudistuksen aiheuttaman muutostarpeen lisäksi, kuinka julkisen sektorin liikelaitostamis- ja yhtiöittämisteoriat vertautuvat kuntien tilapalveluiden liikelaitos- ja yhtiömuodoissa saatuihin kokemuksiin.
Teoreettisessa viitekehyksessä kartoitetaan julkisten palveluiden liikelaitostamis- ja yhtiöittämisteorioita ja syvennytään valtiovarainministeriön 1993–1994 toteuttaman laajan kansallisen sekä kansainvälisen tutkimuksen tuloksiin liikelaitostamisesta ja yhtiöittämisestä julkisella sektorilla. Tulosten soveltaminen tässä 30 vuotta myöhemmin toteutetussa tutkimuksessa tarjoaa mielenkiintoisen ajallisen perspektiivin julkisten palveluiden liikelaitostamis- ja yhtiöittämiskokemuksiin.
Tutkimuksen yhteydessä suoritettuihin haastatteluihin osallistui liikelaitos- tai yhtiömuodossa toimivien kuntien toimitilajohtajia, sekä Kuntaliiton kehittämispäällikkö. Päätutkimuskysymyksellä pyrittiin muodostamaan näkemys kuntien tilapalveluiden tulevaisuudesta. Alakysymykset keskittyivät liikelaitos- ja yhtiömallin toimivuuteen kuntien tilapalveluissa, siihen kuinka kaksoisjohtaminen näkyy ja toimii näissä malleissa, sekä siihen kuinka hyvinvointialueuudistus vaikuttaa kuntien tilapalveluiden toimintakenttään tulevaisuudessa.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja se toteutettiin induktiivisella otteella. Tutkimus ottaa lähtökohdakseen julkisten palveluiden liikelaitostamis- ja yhtiöittämisteoriat, joita sitten empiirisesti päivitettiin kuntien tilapalveluiden liikelaitostamis- ja yhtiöittämismalleissa. Kirjallisena aineistona käytettiin julkisten palveluiden yhtiöittämiseen keskittynyttä kirjallisuutta. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, missä analyysin aikana tutkijan ajattelua ohjasivat vuoroin teoria ja aineisto.
Sisällönanalyysin avulla analysoitiin saatuja haastatteluaineistoja ja tunnistettiin keskeiset teemat, näkökulmat sekä merkittävät näkemykset. Tämä auttoi vastaamaan tutkimuskysymyksiin ja hankkimaan ymmärrystä siitä, kuinka kuntien toimitilajohto on kokenut liikelaitos- ja yhtiömaailmassa työskentelyn.
Aineiston analyysin pohjalta liikelaitos- ja yhtiömalleissa oli havaittavissa etuja suhteessa virastomuotoiseen malliin. Kaksoisjohtaminen muuttuu siirryttäessä virastosta liikelaitos- tai osakeyhtiöympäristöön, mutta sen vaikutus ei poistu kokonaan. Hyvinvointialueuudistus oli käynnistänyt valtaosassa tutkimukseen osallistuvissa kunnissa hyvinvointialueelle vuokrattujen rakennusten omistajuudesta irtautumisen. Liikelaitos- ja yhtiömallit tarjoavat tulevaisuudessa kuntien tilapalveluiden toteuttamiseen tehokkuuteen ja kustannusvastuuseen ohjaavan toimintaympäristön.
Teoreettisessa viitekehyksessä kartoitetaan julkisten palveluiden liikelaitostamis- ja yhtiöittämisteorioita ja syvennytään valtiovarainministeriön 1993–1994 toteuttaman laajan kansallisen sekä kansainvälisen tutkimuksen tuloksiin liikelaitostamisesta ja yhtiöittämisestä julkisella sektorilla. Tulosten soveltaminen tässä 30 vuotta myöhemmin toteutetussa tutkimuksessa tarjoaa mielenkiintoisen ajallisen perspektiivin julkisten palveluiden liikelaitostamis- ja yhtiöittämiskokemuksiin.
Tutkimuksen yhteydessä suoritettuihin haastatteluihin osallistui liikelaitos- tai yhtiömuodossa toimivien kuntien toimitilajohtajia, sekä Kuntaliiton kehittämispäällikkö. Päätutkimuskysymyksellä pyrittiin muodostamaan näkemys kuntien tilapalveluiden tulevaisuudesta. Alakysymykset keskittyivät liikelaitos- ja yhtiömallin toimivuuteen kuntien tilapalveluissa, siihen kuinka kaksoisjohtaminen näkyy ja toimii näissä malleissa, sekä siihen kuinka hyvinvointialueuudistus vaikuttaa kuntien tilapalveluiden toimintakenttään tulevaisuudessa.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja se toteutettiin induktiivisella otteella. Tutkimus ottaa lähtökohdakseen julkisten palveluiden liikelaitostamis- ja yhtiöittämisteoriat, joita sitten empiirisesti päivitettiin kuntien tilapalveluiden liikelaitostamis- ja yhtiöittämismalleissa. Kirjallisena aineistona käytettiin julkisten palveluiden yhtiöittämiseen keskittynyttä kirjallisuutta. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, missä analyysin aikana tutkijan ajattelua ohjasivat vuoroin teoria ja aineisto.
Sisällönanalyysin avulla analysoitiin saatuja haastatteluaineistoja ja tunnistettiin keskeiset teemat, näkökulmat sekä merkittävät näkemykset. Tämä auttoi vastaamaan tutkimuskysymyksiin ja hankkimaan ymmärrystä siitä, kuinka kuntien toimitilajohto on kokenut liikelaitos- ja yhtiömaailmassa työskentelyn.
Aineiston analyysin pohjalta liikelaitos- ja yhtiömalleissa oli havaittavissa etuja suhteessa virastomuotoiseen malliin. Kaksoisjohtaminen muuttuu siirryttäessä virastosta liikelaitos- tai osakeyhtiöympäristöön, mutta sen vaikutus ei poistu kokonaan. Hyvinvointialueuudistus oli käynnistänyt valtaosassa tutkimukseen osallistuvissa kunnissa hyvinvointialueelle vuokrattujen rakennusten omistajuudesta irtautumisen. Liikelaitos- ja yhtiömallit tarjoavat tulevaisuudessa kuntien tilapalveluiden toteuttamiseen tehokkuuteen ja kustannusvastuuseen ohjaavan toimintaympäristön.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10747]
