Kielenkehityksen tukeminen leikillisin menetelmin: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus leikillisestä kielikasvatuksesta varhaiskasvatuksessa
Nurmi, Viivi; Rantaniva, Pinja (2024)
Nurmi, Viivi
Rantaniva, Pinja
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121611268
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121611268
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkimme, miten lasten kielenkehitystä voidaan aiemman tutkimuksen perusteella tukea leikillisin menetelmin varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymystemme avulla selvitimme, miten leikki on aiemmissa tutkimuksissa määritelty, mihin kielenkehityksen osa-alueisiin leikki on niissä liitetty, millaisia leikin keinoja tutkimuksissa on käytetty sekä millainen yhteys leikeillä todetaan olevan kielenkehitykseen.
Tutkimusmenetelmänä käytimme systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineisto koostui kymmenestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Artikkelit käsittelivät leikin yhteyttä kielenkehitykseen, ja kaikissa kohderyhmänä olivat varhaiskasvatus- tai esiopetusikäiset lapset. Analysoimme artikkeleita laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Leikin käsitteellä ei ole vakiintunutta määritelmää, joten selvitimme, miten leikki on ymmärretty aineistossamme. Leikin määrittely vapaan ja tuetun leikin suhteen kautta oli yleistä. Osassa artikkeleista lähestyttiin leikkiä leikkipedagogiikan sekä leikillisen oppimisen käsitteiden kautta. Monessa artikkelissa käsiteltiin lisäksi leikin yhteyttä oppimiseen ja kehitykseen erityisesti kielellisestä, kognitiivisesta ja sosioemotionaalisesta näkökulmasta.
Kielenkehityksen osa-alueet jaoimme muodollisiin taitoihin, kielen käyttötaitoihin sekä luku- ja kirjoitustaitoon. Muodollisia taitoja tutkittiin kuudessa artikkelissa, ja niissä kaikissa tarkastelun kohteena oli erityisesti sanaston kehitys. Kielen käyttötaitoja käsiteltiin kolmessa artikkelissa esimerkiksi narratiivisten taitojen näkökulmasta. Luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä tarkasteltiin viidessä artikkelissa.
Pedagogiselta kannalta tutkimuksista hahmottui neljä leikin kategoriaa, joita olivat opettajan ohjaamat sääntöleikit, mielikuvitusleikit, kirjoihin tai satuihin pohjautuvat leikit sekä muut leikit, jotka eivät sopineet mihinkään edellä mainituista kategorioista. Lähes kaikissa artikkeleissa leikeillä todettiin olevan positiivinen yhteys niihin kielenkehityksen osa-alueisiin, joita niissä pyrittiin tukemaan.
Yhteenvetona voi todeta, että leikki on tutkimusten perusteella toimiva ja lapsille mielekäs tapa tukea heidän kielenkehitystään. Erilaiset leikkityypit tukevat eri kielenkehityksen osa-alueita, joten sopiva leikki on valittava oppimistavoitteiden mukaan. Kielenkehityksen lisäksi leikkiminen tukee myös lasten kokonaisvaltaista kehitystä.
Tutkimusmenetelmänä käytimme systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineisto koostui kymmenestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Artikkelit käsittelivät leikin yhteyttä kielenkehitykseen, ja kaikissa kohderyhmänä olivat varhaiskasvatus- tai esiopetusikäiset lapset. Analysoimme artikkeleita laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Leikin käsitteellä ei ole vakiintunutta määritelmää, joten selvitimme, miten leikki on ymmärretty aineistossamme. Leikin määrittely vapaan ja tuetun leikin suhteen kautta oli yleistä. Osassa artikkeleista lähestyttiin leikkiä leikkipedagogiikan sekä leikillisen oppimisen käsitteiden kautta. Monessa artikkelissa käsiteltiin lisäksi leikin yhteyttä oppimiseen ja kehitykseen erityisesti kielellisestä, kognitiivisesta ja sosioemotionaalisesta näkökulmasta.
Kielenkehityksen osa-alueet jaoimme muodollisiin taitoihin, kielen käyttötaitoihin sekä luku- ja kirjoitustaitoon. Muodollisia taitoja tutkittiin kuudessa artikkelissa, ja niissä kaikissa tarkastelun kohteena oli erityisesti sanaston kehitys. Kielen käyttötaitoja käsiteltiin kolmessa artikkelissa esimerkiksi narratiivisten taitojen näkökulmasta. Luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä tarkasteltiin viidessä artikkelissa.
Pedagogiselta kannalta tutkimuksista hahmottui neljä leikin kategoriaa, joita olivat opettajan ohjaamat sääntöleikit, mielikuvitusleikit, kirjoihin tai satuihin pohjautuvat leikit sekä muut leikit, jotka eivät sopineet mihinkään edellä mainituista kategorioista. Lähes kaikissa artikkeleissa leikeillä todettiin olevan positiivinen yhteys niihin kielenkehityksen osa-alueisiin, joita niissä pyrittiin tukemaan.
Yhteenvetona voi todeta, että leikki on tutkimusten perusteella toimiva ja lapsille mielekäs tapa tukea heidän kielenkehitystään. Erilaiset leikkityypit tukevat eri kielenkehityksen osa-alueita, joten sopiva leikki on valittava oppimistavoitteiden mukaan. Kielenkehityksen lisäksi leikkiminen tukee myös lasten kokonaisvaltaista kehitystä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]