„Mir wurde fast nichts zum Thema beigebracht“: Status quo von zukünftigen finnischen DaF-Lehrenden in Hinblick auf ihre Kompetenzen bzw. Defizite, geschlechterbewusst zu unterrichten

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin suomalaisten tulevien saksa vieraana kielenä -opettajien valmiuksia ja puutteita opettaa sukupuolitietoisesti. Sukupuolitietoisen opetuksen tavoitteena on ottaa huomioon sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus koulussa sekä tunnistaa ja muuttaa koulun sukupuolittuneita asenteita ja käytäntöjä, kuten Suomen perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteet edellyttävät. Eräs tärkeä syy käsitellä tätä aihetta on sukupuolitietoisen opetuksen mahdollisuudet vähentää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää. Tutkimuksen painopisteenä oli suomalaisten yliopistojen aineenopettajan pedagogisten opintojen sekä saksan kielen yliopisto-opintojen sisällöt liittyen sukupuolitietoiseen opetukseen ja sukupuolisensitiiviseen saksan kieleen. Sen lisäksi tutkittiin, tarvitsevatko tulevat saksan opettajat tukea tai jatkokoulutusta sukupuolitietoiseen opetukseen liittyen ja mikäli tarvitsevat, minkälaista tukea.

Aineiston ensimmäinen osa kerättiin kyselylomakkeella, joka oli suunnattu Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen saksan pää- ja sivuaineopiskelijoille, jotka ovat aloittaneet aineenopettajan pedagogiset opinnot vuosina 2019–2023. Kyselylomake keräsi 20 vastaajaa. Aineiston toinen osa kerättiin haastattelemalla kahta aineenopettajan pedagogisten opintojen opettajaa kahdessa eri yliopistossa. Kyselylomakkeen suljettuihin kysymyksiin tulleet vastaukset analysoitiin määrällisesti, kun taas avoimiin kysymyksiin tulleet vastaukset analysointiin käyttäen laadullista sisällönanalyysia. Haastattelut analysoitiin laadullisesti ja niitä vertailtiin keskenään.

Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että sukupuolitietoisuutta ja sukupuolisensitiivistä kieltä käsitellään aineenopettajan pedagogisissa opinnoissa sekä saksan yliopisto-opinnoissa jonkin verran, mutta siinä on myös eroja yliopistojen välillä. Erot voivat johtua siitä, ettei aineenopettajan pedagogisten opintojen sisällöille ole tarkkoja määräyksiä, ja siksi tulevien saksan kielen opettajien tiedot eroavat toisistaan. Sama pätee mahdollisesti myös saksan kielen yliopisto-opintoihin. Haastateltujen opettajien mukaan sukupuolitietoisuus on sisäänrakennettuna aineenopettajan pedagogisiin opintoihin. Siitä huolimatta tulevat saksan kielen opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta mm. siitä, millä konkreettisilla keinoilla he voivat järjestää sukupuolitietoista opetusta sekä siitä, miten he itse voivat käyttää sukupuolisensitiivistä kieltä mahdollisimman sujuvasti ja opettaa sitä oppilaille ja opiskelijoille, joilla on vasta perustiedot saksan kielestä.

Tutkimuksen perusteella laadittiin suosituksia sukupuolitietoiseen opetukseen sekä sukupuolisensitiivisen saksan kielen opettamiseen. Näiden suositusten pitäisi vastata tulevien saksan kielen opettajien epävarmuuksiin. Koska tässä pro gradu -tutkielmassa keskityttiin pääasiassa tulevien saksan kielen opettajien näkemyksiin, voisi jatkotutkimusta tehdä tarkemmin aineenopettajan pedagogisten opintojen sisällöistä liittyen aiheeseen. Esimerkiksi kaikkien yliopistojen aineenopettajan pedagogisten opintojen sisältöjä voisi tutkia ja haastatella lisäksi harjoittelukoulujen opettajia.

In der vorliegenden Masterarbeit wurden die Kompetenzen bzw. Defizite der zukünftigen DaF-Lehrenden, geschlechterbewusst zu unterrichten, untersucht. Geschlechterbewusster Unterricht zielt darauf ab, die geschlechtliche und sexuelle Vielfalt im Unterricht und in der Schule zu berücksichtigen sowie geschlechtsspezifische Einstellungen und Praktiken an Schulen zu erkennen und verändern, wie es von den finnischen Rahmenlehrplänen des grundlegenden Unterrichts und der gymnasialen Oberstufe erfordert wird. Ein wichtiger Grund, sich mit diesem Thema zu befassen, ist das Potenzial des geschlechterbewussten Unterrichts, Diskriminierung gegen geschlechtliche und sexuelle Minderheiten zu reduzieren. Der Schwerpunkt der Untersuchung lag in den Inhalten der finnischen Lehrendenbildung sowie des Universitätsstudiums im Fach Deutsch in finnischen Universitäten, bezüglich des geschlechterbewussten Unterrichts und der geschlechtergerechten deutschen Sprache. Darüber hinaus wurde untersucht, ob die zukünftigen DaF-Lehrenden Unterstützung bzw. Weiterbildung in der Gestaltung geschlechterbewussten Unterrichts brauchen und wenn ja, wie sollte derartige Unterstützung aussehen.

Der erste Teil des Materials wurde durch einen Fragebogen erhoben, der an Studierenden, die Deutsch entweder als Haupt- oder Nebenfach an Universitäten Helsinki, Jyväskylä, Oulu, Tampere oder Turku studieren und in der Lehrendenbildung in Jahren 2019–2023 angefangen haben, gerichtet war. Der Fragebogen wurde von insgesamt 20 ausgefüllt. Der zweite Teil des Materials wurde mithilfe der Interviews zweier Lehrenden in der Lehrendenbildung an zwei verschiedenen Universitäten erhoben. Die Antworten auf die geschlossenen Fragen des Fragebogens wurden quantitativ analysiert, während die Antworten auf die offenen Fragen durch qualitative Inhaltsanalyse analysiert wurden. Die Interviews wurden qualitativ analysiert und miteinander verglichen.

Die zentralen Ergebnisse der Untersuchung zeigen, dass Geschlechterbewusstsein und geschlechtergerechte Sprache in den Lehrendenbildungen sowie im Universitätsstudium im Fach Deutsch bis zum gewissen Grad thematisiert werden, aber es gibt auch Unterschiede zwischen den Antworten der Teilnehmenden. Die Unterschiede hängen wahrscheinlich damit zusammen, dass es keine Regelung für die Inhalte der Lehrendenbildungen gibt, und deswegen unterscheiden sich die Kenntnisse der zukünftigen DaF-Lehrenden voneinander. Dasselbe betrifft wahrscheinlich auch die geschlechtergerechte Sprache und die Deutschkursen an den Universitäten. Laut den Interviewten Lehrenden ist Geschlechterbewusstsein in anderen Inhalten der Lehrendenbildung integriert worden. Einige von den zukünftigen DaF-Lehrenden bzw. die Teilnehmenden des Fragebogens brauchen trotzdem Weiterbildung und konkrete Vorschläge u. a. dazu, wie sie geschlechterbewussten DaF-Unterricht gestalten könnten, wie sie selbst geschlechtergerechte Sprache möglichst fließend verwenden könnten sowie dazu, wie geschlechtergerechte Sprache an DaF-Lernenden mit nur Grundkenntnissen unterrichtet werden kann.

Aufgrund der Untersuchung wurden Empfehlungen zum geschlechterbewussten DaF-Unterricht und zur geschlechtergerechten deutschen Sprache verfasst, die die Unsicherheiten der zu-künftigen DaF-Lehrenden beantworten sollten. Weil die vorliegende Masterarbeit sich hauptsächlich auf die Ansichten der zukünftigen DaF-Lehrenden konzentrierte, könnte eine weitere Untersuchung über die Inhalte der Lehrendenbildungen durchgeführt werden. Eine Möglichkeit wäre z. B. die Lehrendenbildungen der verschiedenen Universitäten zu untersuchen und die Lehrenden der Praktikumschulen zu interviewen.