Kaksoisolennaisuuden aiheuttama problematiikka: Millaisia haasteita yritykset ovat kohdanneet CSRD-direktiivin mukaiseen kaksoisolennaisuuteen liittyen?
Heinonen, Nina (2024)
Heinonen, Nina
2024
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121411135
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121411135
Tiivistelmä
Yhteiskunnallisten asenteiden ja muutosten myötä yritysvastuuseen liittyvä säännöstely on lisääntynyt. Viimeisimpänä on otettu käyttöön Euroopan unionin direktiivi 2022/2464, joka pakottaa yhä suuremman joukon yrityksiä säännellyn vastuullisuusraportoinnin alaisuuteen. Raportointivelvoitteen tavoitteena on edistää kestäviä liiketoimintakäytäntöjä Euroopassa sekä lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta.
Uuden direktiivin alaiset ESRS-standardit (European sustainability reporting standards) käsittävät yli 1000 datapistettä, joista yhtiöiden tulee kaksoisolennaisuusanalyysin avulla rajata itselleen olennaisimmat raportoitavat tiedot. Kaksoisolennaisuus ottaa huomioon vaikutusten – ja taloudellisen olennaisuuden näkökulmat. Tässä tutkielmassa keskitytään CSRD-direktiivin kaksoisolennaisuuden periaatteeseen ja sen käyttöönottoon yrityksissä.
Tutkielman tavoitteena on käsitellä kaksoisolennaisuusanalyysiin liittyvää problematiikkaa kahdessa suomalaisessa suuryrityksessä. Tarkoituksena on selvittää, miten kaksoisolennaisuuden periaatteen implementointi on vaikuttanut yritysten kestävyysraportointiin ja mitä ongelmia kaksoisolennaisuuden käyttöönottoon sekä käyttöön liittyy. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, ja sen tutkimusaineisto koostuu puolistrukturoiduista haastatteluista.
Tutkielman tuloksista saatiin selville, että yritykset havaitsivat haasteita muun muassa liittyen kaksoisolennaisuuden puuttuvaan viitekehykseen, datankeruuseen sekä numeeriseen arviointiin. Samat aiheet nousivat esille molemmissa haastatteluissa, mutta jonkin verran myös eroja löytyi: aiemman NFRD-direktiivin (Non-Financial Reporting Directive) alainen yritys ei kokenut yhtä suuria haasteita kaksoisolennaisuuden käyttöönotossa kuin yritys, joka ei kuulunut direktiivin alaisuuteen. Haastatteluiden perusteella voidaan määrittää 3 päähaastetta: kaksoisolennaisuuden viitekehyksen puutokset, datan ja sen saatavuuden ongelmat sekä numeerisen arvioinnin ja mittauksen ongelmat.
Johtopäätöksissä nousi esille analyysin ja teorian yhteys: aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa on noussut samoja haasteita esille. Lisäksi haasteet näyttävät tutkielman perusteella koskevan eri toimialoja, eli ne eivät ole toimialakohtaisia. Lainsäädännön ohjeistuksen lisäämisellä moniin edellä mainittuihin haasteisiin voitaisiin puuttua tehokkaasti, jotta jatkossa yritysten olisi helpompi ottaa CSRD-direktiivin mukainen vastuullisuusraportointi osaksi toimintaansa.
Uuden direktiivin alaiset ESRS-standardit (European sustainability reporting standards) käsittävät yli 1000 datapistettä, joista yhtiöiden tulee kaksoisolennaisuusanalyysin avulla rajata itselleen olennaisimmat raportoitavat tiedot. Kaksoisolennaisuus ottaa huomioon vaikutusten – ja taloudellisen olennaisuuden näkökulmat. Tässä tutkielmassa keskitytään CSRD-direktiivin kaksoisolennaisuuden periaatteeseen ja sen käyttöönottoon yrityksissä.
Tutkielman tavoitteena on käsitellä kaksoisolennaisuusanalyysiin liittyvää problematiikkaa kahdessa suomalaisessa suuryrityksessä. Tarkoituksena on selvittää, miten kaksoisolennaisuuden periaatteen implementointi on vaikuttanut yritysten kestävyysraportointiin ja mitä ongelmia kaksoisolennaisuuden käyttöönottoon sekä käyttöön liittyy. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, ja sen tutkimusaineisto koostuu puolistrukturoiduista haastatteluista.
Tutkielman tuloksista saatiin selville, että yritykset havaitsivat haasteita muun muassa liittyen kaksoisolennaisuuden puuttuvaan viitekehykseen, datankeruuseen sekä numeeriseen arviointiin. Samat aiheet nousivat esille molemmissa haastatteluissa, mutta jonkin verran myös eroja löytyi: aiemman NFRD-direktiivin (Non-Financial Reporting Directive) alainen yritys ei kokenut yhtä suuria haasteita kaksoisolennaisuuden käyttöönotossa kuin yritys, joka ei kuulunut direktiivin alaisuuteen. Haastatteluiden perusteella voidaan määrittää 3 päähaastetta: kaksoisolennaisuuden viitekehyksen puutokset, datan ja sen saatavuuden ongelmat sekä numeerisen arvioinnin ja mittauksen ongelmat.
Johtopäätöksissä nousi esille analyysin ja teorian yhteys: aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa on noussut samoja haasteita esille. Lisäksi haasteet näyttävät tutkielman perusteella koskevan eri toimialoja, eli ne eivät ole toimialakohtaisia. Lainsäädännön ohjeistuksen lisäämisellä moniin edellä mainittuihin haasteisiin voitaisiin puuttua tehokkaasti, jotta jatkossa yritysten olisi helpompi ottaa CSRD-direktiivin mukainen vastuullisuusraportointi osaksi toimintaansa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]